perjantai 20. huhtikuuta 2012

Istutko selkäsi romuksi

Kun istumatyöläisen selkä oireilee pahasti ja istuminen on tukalaa, niin kannattaa vaihtaa tuolia. Akuutissa vaiheessa suosittelen lämpimästi jumppapalloa. Itse istuin sellaisen päällä lähemmäs vuoden, kun selkä aikanaan sanoi sopimuksensa irti (johtuen huonosta ergonomiasta, taukojen puutteesta ja liian vähäisestä liikunnan määrästä). Työkykyiseksi oli päästävä, mutta istuminen normaalilla tuolilla tai edes satulatuolin päällä, oli lähestulkoon mahdotonta. Kovalla alustalla selkä kesti aamusta alkaen puolisentoista tuntia, kun jumppapallon päällä taas hyvässä lykyssä jopa kuusi tuntia. Se oli ehdottomasti pelastukseni. Kotonakin minulla oli jumppapallo tuolinani, muuten en olisi pystynyt istumaan ollenkaan.

Jumppapallon päällä istuessa lantion ja alaselän alueelle ei kohdistunut liikaa painoa ja painetta. Epästabiili istuin liikkui hienoisesti koko ajan auttaen selän verenkiertoa. Kipu tulee useimmiten siitä, että veri ei kierrä. Paikallaan istuminen on myrkkyä selälle ja jaloille, istumatyöläinen saa pelkästään jo istumalla selkänsä romuksi. Satulatuoli tukee kyllä selän oikeaa asentoa, mutta koska liike puuttuu, niin pian on ihan yhtä tuskainen olo, kuin normaalillakin tuolilla istuessa.

Kun selkäni jumpan ansiosta vahvistui, niin pystyin siirtymään Rolling Swopper tuoliin. Se joustaa ja liikkuu, mutta ei toki ole ihan yhtä pehmeä kuin jumppapallo, ja sitä pitää muistaa koko ajan itse liikuttaa, muuten siinäkin onnistuu kyllä saamaan selkänsä jumiin. Pieni miinus kyseisessä tuolissa on se, ettei se ohjaa selkää oikeaan asentoon (jumppapallon päälläkin se onnistui huomattavasti paremmin ja luonnollisemmin). Mutta tuolissa on rullat alla eikä se pidä kamalaa meteliä liikkuessaan, kuten jumppapallo tekee. Muovin rutina lattiaa vasten tahtoo nimittäin aiheuttaa sellaisen ilmiön, että sitä yrittää pysyä mahdollisimman paikallaan, ettei pitäisi niin kovaa ja noloa ääntä, mikä toki on lihasten jumpan kannalta ihan hyvä, mutta verenkierron kannalta taas ei niinkään. Swopperin plussana on myös se, ettei tarvitse istua siellä lattian rajassa, kuten pallon päällä istuessa :)



Suosittelen lämpimästi selkävaivaisille akuuttiin vaiheeseen jumppapalloa ja jo hieman parempaan tilanteeseen työtuoliksi tätä Rolling Swopperia. Se edistää verenkiertoa ja yleistä jaksamista, tuoli myötäilee istujaa samalla kun lantionpohjan lihakset ja syvät vatsa- ja selkälihakset vahvistuvat. Yleisestikin liike vilkastuttaa verenkiertoa, tuo rustosoluille ravintoa ja vie pois kuona-aineita. Se parantaa myös nikamalevyjen kykyä sitoa nestettä voiteluaineekseen. Saranatkin toimii öljyttynä huomattavasti paremmin :)

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Valmennusvuoden satoa

Viime syksyn ja tämän kevään aikana olen opiskellut Elämäntaidon Valmentajaksi. Vuosi on ollut todella hedelmällinen, niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisestikin. Koulutus on tyyris, mutta ehdottomasti joka pennin arvoinen. Elämäntaidon Valmennusakatemian tilat ovat upeat, opettajat innostavia ja alansa huippuja sekä kanssaopiskelijat samanhenkisiä, ihania ihmisiä  :)

Koko vuoden aikana isona henkilökohtaisena teemanani on ollut päästää irti itseäni rajoittaneesta negatiivisesta uskomuksesta, jonka mukaan en ole kovin nopeaälyinen ja etenkin tuntemuksieni ja ajatusteni saattaminen ymmärrettävästi esille puheeksi on hankalaa ja hidasta, sanat takkuilevat helposti. Asian työstäminen alkoi jo ensimmäisenä koulutusviikonloppuna, kun toinen opiskelija käänsi asian positiiviseen muotoon: olenkin pohdiskeleva. Siitä alkoi negatiivisen uskomuksen muuttaminen pikku hiljaa positiiviseksi ja voimaannuttavaksi uskomukseksi, joka ei estä tavoitteitteni ja unelmien toteutumista, vaan päinvastoin antaa niille siivet.



Asian näkeminen toisesta näkövinkkelistä on muuttanut valtavasti työelämääni, koska juuri siellä vanha uskomukseni on tehnyt hallaa itselleni. Nyt olenkin uskaltanut hyppiä mukavuusalueeni ulkopuolelle kohti asioita joita haluan, mutta joihin en ole aikaisemmin uskaltanut ryhtyä tai en ole uskonut pystyväni. Myös tutustuminen itseeni tarkemmin persoonallisuusteorian (enneagrammi) avulla on auttanut luomaan uskoa kykyihini ja mahdollisuuksiini tässä elämässä. Kun ymmärrän paremmin itseäni, pystyn myös hyväksymään itseni, ominaisuuteeni ja puutteenikin, ja asiat alkavatkin yht’äkkiä loksahdella paikalleen melkein kuin itsekseen.

Toinen kouluttajista sanoi tässä jonkun aikaa sitten, että hän on hitaampirytminen ihminen. Se kuulosti myös minulta itseltäni, niinpä hahmottelin itselleni uuden ja paremman uskomuksen: ”Olen hitaampi tempoinen, asioita rauhassa pohtiva ihminen, se on oleellinen osa minua”. En siis omaakaan hitaita piuhoja, mahtavaa ! :)