Siinä vaiheessa kun löysin homeopatian, olin aika lailla huonossa kunnossa ja valtavan luulosairas ihminen. Länsimaalainen lääketiede oli jo nostanut kätensä pystyyn vaivojeni edessä, mitään ei ollut enää kuulema tehtävissä. Onneksi mitään vakavaa vaivaa ei vielä ollut, mutta elämää melkoisesti hankaloittavia ja oloa tuskastuttavia kyllä.
Minulla oli ensinnäkin ympärivuotinen nuha ja nenäntukkoisuus. Kortisonisuihkeita käytin joka päivä ympärivuoden, samaten allergialääkkeitä sisäisesti. Söin siihen aikaan parasta allergialääkettä, mutta sekään ei enää auttanut. Lisäksi tuo lääke oli aiheuttanut minulle pahan unettomuuden, jonka syy tajuttiin vasta puolen vuoden jälkeen, lääkärit kun eivät uskoneet sen johtuvan tuosta lääkkeestä. Työterveydenhoitaja kehotti minua sitten vaihtamaan vastaavaan lääkkeeseen ilman piristävää ainesosaa ja kas pikkuhiljaa alkoi uni löytyä. Mutta edelleen olin siis kiinni lääkkeissä.
Flunssia oli lähes koko ajan ja ne kestivät kolmisen viikkoa kerralla, ei mitään pikku tuhinoita vaan todella kunnollisia niagaroita.
Buranaa meni jatkuvasti niskamigreeneihin.
Jotain hermostollisia ongelmiakin oli, muistan käyneeni neurologisissa tutkimuksissa.
Työkolleegan kautta tutustuin sitten erääseen homeopaattiin. Olin halunnut kokeilla kyseistä tapaa hoitaa sairauksia ja vaivoja jo pitkään. Olin kuitenkin melkoisen epäilevä homeopatian toimivuudesta, mutta kun lääkäristä en saanut apua, oli minun etsittävä sitä muualta. Kyseinen homeopaatti on melkoinen persoonallisuus, eikä ensimmäinen tapaaminen vakuuttanut, ensivaikutelma oli huono. Hän oli pahalla tuulella koska oli myöhässä ja mm session jälkeen hän tajusi jättäneensä avaimet autoon ja lukinneensa oven (kivikautinen auto). Hän avasi oven vanhalla henkarilla :)
Mutta tulokset vakuuttivat. Sen päivän jälkeen minun ei ole tarvinnut syödä enää allergialääkkeitä tai käyttää kortisonisuihkeita, flunssatkin kestävät kolme päivää kolmen viikon sijasta, jos satun sellaisen ylipäätään saamaan. Yleensä kun otan lenssun ensioireisiin homeopaattisia lääkkeitä, ei tauti pääse ollenkaan valloilleen.
Tuon tapaamisen jälkeen olin oikea terveyden perikuva puolitoista vuotta, kunnes tulin raskaaksi. Raskaudet pistivät kroppani niin sekaisin, että nouseminen priimakuntoa kohti on ollut todella pitkä ja kivinen tie. Joka tapauksessa hoidin monia raskauden aiheuttamia ongelmia homeopatialla, kuten pahoinvointia, närästystä, kramppeja, unettomuutta, sydämen väliin jääviä lyöntejä jne. Normaaleihin lääkkeisiin ei tarvinnut kajota. Synnytyksistäkin palauduin fyysisesti ennätysvauhtia pienten ihmepillereiden avulla.
Nykyisin estän ja parannan mahdollisia flunssia homeopaatisilla itsehoitovalmisteilla. Myös alkavat poskiontelotulehdukset saavat kyytiä. Välillä vaivaaviin ilmavaivoihin, issiakseen, hermoilevaan vatsaan, krooniseen silmäluomentulehdukseen ja lihaskramppeihin saan helpotusta näistä myös.
Lasten hoitaminen homeopatialla on aina vähän arpapeliä, kun saattavat niellä nuo sokeriset makupalat, sen sijaan että antaisivat niiden sulaa rauhassa kielen alla. Esikoista voi jo ihan eri onnistumisprosentilla hoidella, kahta nuorempaa hiukan huonommalla. Vesirokkoa eivät ainakaan ole saaneet yksikään. Vesirokkoa vastaan "rokotetaan" samalla lääkkeellä kuin korvatulehduksiakin, joita olen kaikkien kolmen kohdalla joutunut hoitamaan. Pikku hiljaa on helpompi parantaa heidänkin vastustuskykyään luonnollisemmalla tavalla.
