lauantai 30. kesäkuuta 2012

Perinnöllinen syöpäalttius

Viime vuoden lopulla kävin perinnöllisyystutkimuksissa, kun selvisi, että suvussani on löydetty geenivirhe, joka aiheuttaa tietyntyyppisiä syöpiä. Isoäidilläni kyseinen geeni takuulla oli, vaikka silloin sitä ei vielä tajuttukaan tutkia, ja hän kävi elämässään läpi kolme syöpää. Kun hänen tyttärellään eli tädilläni sitten pari vuotta sitten todettiin syöpä, asiaa alettiin tutkia. Lapsilla on 50 prosentin mahdollisuus omata tämä geenivirhe. Isoäitini molemmilla lapsilla se todettiin, eli isälläni ja tädilläni. Tätini kahdesta lapsesta toiselta se löytyi ja toiselta ei.

Pysyin itse ihan rauhallisena, vaikka tiesin, että jos omaan tuon geenin, niin minulla on elämässäni noin 80 prosentin mahdollisuus saada syöpä. Toki tiesin myös, että mikäli se todetaan, niin minua tutkitaan jatkossa säännöllisesti, jotta suurin osa niistä 80 prosentista voidaan leikata pois todennäköisyydestä. Jotenkin ilmeisesti syvällä sisimmässäni tunsin, että minulla ei sitä ole. Ehkä se sielu sieltä syvältä höpötteli korvaani, että tämä ei tule olemaan sinun polkusi tässä maailmassa. Ja niin sieltä sitten vapauttava tulos tulikin ja sain jatkaa fyysisen terveyden osalta huolettomampaa elämää. Siinä varmasti iso kivi tipahti isänikin hartioilta. Omilla lapsillani sitä ei voi enään olla, koska minulla ei ole. Serkkuni taas joutuu odottelemaan siihen saakka, että hänen lapsensa ovat parikymppisiä, koska vasta sitten asiaa aletaan tutkia heidän kohdallaan. Suhteellisen pitkä aika miettiä asiaa..

Perinnöllisyyslääkäri oli ihmeissään, kun alkututkimuksessa en panikoinut mitenkään. Sanoin, että ainoa asia, mikä minua mahdollisessa positiivisessa tuloksessa pelottaa, on ne tutkimukset, joissa joudun sitten loppuelämäni ramppaamaan. Kyseessä kun oli paksu- ja peräsuolensyöpään altistava geeni. Tuossa alkututkimuksessa/haastattelussa oli muuten erityisen kivaa, kun mukana oli komea nuori opiskelijamies kuuntelijaoppilaana ja lääkäri muisti sanoa ainakin 20 kertaa 45 minuuttisen session aikana, minkä alueen syövistä tässä nyt puhutaan. No joo joo, kyllä se yksikin kerta riittää..sen verran aran alueen asioista kun on kyse.



Jos olisi nakki napsahtanut eli siis tämä syöpäalttius olisikin kohdalle osunut, niin olisin alkanut hetimiten parantaa ruokailutottumuksiani entisestään. Selkäongelmani ovat motivaattorini liikunnan säännölliseen harrastamiseen, tuo geenivirheen löytyminen taas olisi saanut minut panostamaan terveellisempään ruokaan enemmän. Lähinnä sokerin välttämiseen -> saa aikaan paljon positiivisia muutoksia terveyteen ja tietysti kasvisten lisäämiseen (niitä syön ihan liian vähän). Onneksi en enään koe olevani uhri missään asiassa. Haasteiden astuessa eteeni, otan härkää sarvista kiinni ja teen asioiden eteen tarvittavia muutoksia. Toki tarvitsen kunnollisia motivaation lähteitä.

Voi Hyvin -lehdessä oli tässä vähän aikaa sitten artikkeli: Näin vähennät syöpäriskiä. Siinä ehdottettiin suosimaan mm. näitä:

- Kurkuma. Se on syöpää ehkäisevistä mausteista tehokkaimpia.
- Granaattiomenamehu.  Siinä on paljon antioksidantteja.
- Vihreä tee. Kaikki laadut sisältävät runsaasti epigallokatekiini3-gallaattia, joka aktivoi elimistön puolustusmekanismeja. Auttaa kuulema myös laihduttamaan.
- Seleeni. Sen syöpää ehkäisevästä tehosta on näyttöä.
- Tomaatti, eritoten pyreenä ja ketsuppina, sisältävät lykopeenia, joka on tehokas syövän ehkäisijä.
- Ravintokuidut. Ne tehostavat ruoansulatusta, minkä ansiosta syövälle altistavat aineet viipyvät suolistossa lyhyen ajan.
- Valkosipuli ja sipuli.
- Kversetiini, sitä löytyy mm. kapriksesta, lipstikasta, kaakaosta ja tulisesta pippurista. Se on erinomainen syövän torjunta-aine.

Oreganoa on alettu myös hehkuttamaan. Sen sisältämä karvakroli kun on tutkimuksissa onnistunut tappamaan 96 tunnin sisällä kaikki soluviljelmässä olevat eturauhassyöpäsolut. Oregano on myös antibakteerista ja sillä on tulehdusta estävä vaikutus. Siis muutenkin hyvä lisä ruokavalioon.

Näin joskus televisiosta ohjelman, jossa mies etsi keinoja, joilla auttaa syövän kanssa kamppailevaa isäänsä. Muuta en muista ohjelmasta enään kuin sen, että syöpäsairaan kannatta syödä paljon erilaisia kaaleja; parsakaalia, kukkakaalia, valkokaalia jne. Lisäksi vielä eri sipuleja. Siinä on vatsalla ihmettelemistä :) Mutta näillä keinoilla tuon isän syöpä voitettiin. Gravida hedelmän väitetään myös tuhoavan erityisen tehokkaasti syöpäsoluja. Se onkin sitten kallista ja harvinaista herkkua.

Jos omaat perinnöllisen syöpäalttiuden tai pelkäät muuten vain terveytesi puolesta, niin aloita vaikka kokeilemalla näitä vinkkejä, lisää ruokavalioon myös erilaisia superfoodeja, jätä tupakka ja liiallinen alkoholinkäyttö, niin olet jo matkalla parempaan oloon. Aina kun jaksan itse olla tarkkana syömisteni kanssa, niin luottamukseni omaan terveyteen kohenee silmissä. Tai no, itse asiassa syön jo suhteellisen terveellisesti, joten sairauksia en niin paljon enään pelkää, mutta vatsarasvasta voisi vielä päästä eroon ja siitä ei pääse muulla tavalla kuin jättämällä sokerin..ja se on kyllä tässä arjen kiireessä vielä ihan liian paljon pyydetty :) Mutta ajoittain sekin onnistuu ja silloin on kyllä ihan superi olo !

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Vetovoiman laki arkikäytössä

Vetovoiman laki on alkanut iskostua joka päiväiseen toimintaani aika mallikkaastikin. Tänään oli taas aika katsastaa auto ja lähdin katsastusasemalle suoraan töistä hankalan ja pitkätöisen työtapauksen jälkeen melkoisen ärtyneenä ja stressaantuneena. Onneksi jo heti, kun astuin ensimmäisen askeleen työpaikkani ulkopuolelle tiedostin, että tällä fiiliksellä se auto ei takuuvarmasti mene läpi. Negatiivisella ajattelulla ja mielentilalla vedät puoleesi lisää ikäviä asioita ja epäonnea, kun taas hyvällä vastaavasti niitä hyviä.

Auto on aina välillä mennyt läpi ensimmäisellä katsastuskerralla, välillä vasta uusinnalla, mutta vähintäänkin siinä on aina ollut jotain pientä huomauttamista. Matkan aikana katsatukseen sain fiilikset muutettua positiivisiksi ja työharmit jätettyä taakseni, vaikka onnistuin ajatuksissani jopa ajamaan oikeasta rampista ohi ja jouduin kiertämään aimo kierroksen päästäkseni perille. Tässä kohtaa jo naureskelin mokalleni rennon letkeästi :) Täytyy sanoa, että olin aika ylpeä siitä, kuinka helposti ja nopeasti sain muutettua olotilan hyväksi, kun alkutilanne oli kuitenkin sen verta kireä. Harjoittelu siis tuottaa tulosta myös tässä.



Olen ehdottomasti Tattarisuon autokatsastuksen fani, meni auto sitten läpi tai ei. Olen käynyt siellä vuosia ja asiakaspalvelu on huippuystävällistä ja katsastuksen hintakin ihan edukas. Asiakaspalvelutyötä itse tekevänä, niin sellaista osaa arvostaa ehkä vieläpä enemmän kuin muut kaduntallaajat ja hyvä mieli jatkuu pitkään jälkeenpäin. Kaikenlaista kun on elämässään tälläkin saralla nähnyt, kuten toisessa ääripäässä esimerkiksi erään urheiluliikkeen kassat, jotka juttelevat keskenään edellisen viikonlopun bileistä, samalla kun rahastivat ostokset asiakkaalta eli sillä kerralla minulta.

No siis lopputulemahan vetovoiman lain menestyksekkäässä soveltamisessa tänään oli, että auto meni heittämällä läpi, ilman muikkarin muikkaria :)