sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Lasagne

Helppo ja nopea, maidoton ohje:

- tarpeellinen määrä täysjyvälasagnelevyjä
- n. 400 g luomutomaatti-basilika pastakastiketta
- 400-500 g luomupaistijauhelihaa
- 6 dl vettä (mieluiten suodatettua)
- ruususuolaa
- mausteita maun mukaan, itse käytän vain sipulijauhetta
- 2 tl luomukasvisliemijauhetta

Ruskista jauheliha. Kiehauta kattilassa nopeasti pastakastike, kasvisliemijauhe, vesi ja jauheliha. Laita uunivuokaan ensin kastiketta, sitten kerros lasagnelevyjä ja jatka vuorotellen. Viimeinen kerros on kastiketta. Huomioi, että lasagnelevyt suurenevat kypsyessään, jätä siis tilaa vuoassa tälle ilmiölle. Kypsennä uunissa 175 asteessa 50 minuuttia foliolla peitettynä.

Tarjoa luomuketsupin ja luomutomaattien kanssa.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Sielujen matka

Tällä hetkellä lukuvuorossa on kirja nimeltään Sielujen matka - Elämää elämien välillä. Kirjoittajana Michael Newton, joka on toiminut hypnoterapeuttina lähes 50 vuotta. Hän on tutkinut asiakkaittensa avulla henkimaailmaa ja elämää sieluna fyysisten elämien välillä.

Itse uskon jollain tasolla sielun olemassaoloon. Kun kuulin, että isoäitini on niin huonossa kunnossa, että kuolee hyvin pian, oli  toiveenani ehtiä hänen luokseen vielä ennen sitä. Mutta kun mieheni vihdoin saapui töistä ja olin juuri lähdössä, sain viestin mummon poismenosta. Istuin vajaan tunnin yksikseni ja mietin, että pitäisikö kuitenkin lähteä vielä sanomaan hyvästit ja lopulta päätin niin tehdä.

Se oli aika merkittävä käynti, joka vahvisti ajatuksiani sielun olemassaolosta. Koin niin vahvasti sen, kuinka tämä fyysinen kroppamme on vain pelkkä kuori. Ei se ollut enään mummoni, joka siinä sairaalavuoteessa makasi, vaan sielun fyysinen koti, joka oli hylätty, jätetty taakse.

Olen myös uskonut niihin tarinoihin, joissa kerrotaan ruumiista irtaantumiskokemuksista, kun ihminen on loukkaantunut pahasti ja hetkellisesti kuollut. Kuinka hän näkee itsensä ylhäältä käsin, kuten myös sen kuuluisan tunnelin, jonka päässä on kirkas valo, tapaa aikaisemmin kuolleita läheisiään jne. Mutta ovatko nuo kokemukset totta vai vain aivojen kuoleman aiheuttamia näkyjä, siitä en ole ollut varma. Ja kukapa olisi..Newton kertoo mm mitä kaiken tuon jälkeen sielulle tapahtuu, millaista henkimaailmassa on ja kuinka sekä miksi synnymme uudelleen maanpäälle kerta toisensa jälkeen.

Ajatus uudelleen syntymästä on minulle ollut pelottava. Mieluiten egoni ja ajatukseni häviäisiät lopullisesti ja totaalisesti fyysisen kuoleman jälkeen, vähän samaan tapaan kuin kuva telkkarin kuvaruudun sammuessaan, kuin että syntyisin uudelleen ilman että muistaisin mitään entisestä elämästäni. Mutta jos se kaikki menisikin jotakuinkin niin, kuten Newton kirjoittaa, niin se ei olisikaan niin pelottavaa jos enään ollenkaan.

Muutenkin jos sielujen ikuiseen elämään uskoo, niin kuolema sekä oma että rakkaiden ihmisten, ei pelottaisi ja voisi elää elämänsä kokien mielenrauhaa ja nauttien, kun ei tarvitsisi miettiä, että nyt on enää ehkä näin ja näin paljon aikaa tehdä elämällään jotain, tajuta mistä oikeasti tässä kaikessa on kyse..kun tuntuu että hiekka tiimalasissa valuu liian kovaa vauhtia. Etenkin se kaikkein suurin pelko, oman lapsen mahdollinen menehtyminen syystä tai toisesta ennen sinua, saisi jonkinlaisen ymmärrettävän selityksen. Lapsen sielu kun olisi itse valinnut juuri kyseisen elämän ja fyysisen kuoleman pienenä. Michael Newtonin kirja herättää paljon ajatuksia, vaikka suurimmalta osalta onkin ainakin minulle melko korkealla lentävää ja paikoittain liian ihmismäistä (siis henkimaailma) kuin itse jaksaisin tuonpuoleisesta uskoa.

Itse ajattelen, että mikään tässä maailmassa ja omassa elämässä ei tapahdu sattumalta, kaikella on tarkoituksensa. Newton heittää ajatuksen, että kaiken tuon takana olisi kunkin ihmisen oma henkiopas. Tietyllä tasolla tuo voisi jopa selittää asiaa minulle, mikä tai kuka tuollaisen suuren ei-sattumanvaraisuuden saa aikaan. Mutta tuohonpa ei varmuutta saa, ennenkuin kuolee.. tai kenties hypnoterapeutin vastaanotolla :)

Perusmuffinsit

- 100 g voita (tai maidotonta margariinia)
- 2 dl intiaanisokeria
- 2 luomukananmunaa
- 1 dl luomutäysjyväspelttijauhoa
- 1 dl puolikarkeita luomuspelttijauhoja
- 1 dl luomuruisjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- 4,5 rkl luomukauramaitoa

Laita uuni lämpeämään 175 asteeseen. Vatkaimella vaahdota (tai ainakin sekoita hyvin) sulatettu voi ja intiaanisokeri. Lisää munat ja jatka vatkaamista. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää mukaan, sekoita hyvin. Lopuksi lisää kauramaito. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista uunissa n. 15 min.

Tarjoa esm luomusoijavispikerman kanssa. Meillä käytetään usein kauravaniljakastiketta vaikka ei luomua olekaan, mutta on hyvää, suht halpaa ja helppo käyttää, kun kaataa vain suoraan purkista.

Toinen mahdollisuus on tarjota vaikka luomuhillon ja luomuraakasokerin kanssa.

lauantai 6. helmikuuta 2010

Luomumakaronilaatikko

Nyt ohje luomumakaronilaatikkoon:

- 500 g luomuspelttikierremakaroneja
- 400 g luomujauhelihaa
- 1/2 rkl luomuoliiviöljyä
- 3 luomukananmunaa
- 8 dl luomukauramaitoa
- luomukasvisliemijauhetta
- 1 tl ruususuolaa
- 1 luomusipuli tai sipulijauhetta
- tuoretta tai kuivattua basilikaa

Keitä makaroneja max 10 min luomukasvisliemijauheella ja ruususuolalla maustetussa runsaassa vedessä. Valuta läviköllä. Kuori ja hienonna sipuli ja ruskista jauheliha ja kuullota samalla sipuli. Kaada makaronit ja jauhelihaseos voideltuun vuokaan. Vatkaa munat ja kauramaito. Mausta munakauramaito esm sipulijauheella ja kuivatulla basilikalla, lisää ruususuolaa maun mukaan. Kaada vuokaan. Peitä vuoka foliolla. Kypsennä uunissa 175 asteessa 45-50 minuuttia.

Tarjoa luomuketsupin :) kanssa. Lisukkeeksi luomutomaatteja.

torstai 4. helmikuuta 2010

Tummat kaurakeksit

Nämä maistuvat hyvin välipalaksi ja ovat nopeita valmistaa:

- 100 g sulatettua voita (tai maidotonta margariinia)
- 2 dl intiaanisokeria
- 3 dl luomukaurahiutaleita
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 dl esm luomuruisjauhoja
- 1 luomukananmuna

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sulatettu margariini ja lopuksi muna. Sekoita hyvin. Jätä lepäämään 10 minuutiksi. Asettele pellille reilun teelusikan kokoisia satseja, tee näitä yhdelle pellille n. 16 kpl. Lämmitä uuni 200 asteeseen ja paista keksejä 7 minuuttia. Keksit leviävät uunissa paistuessaan. Kun ne ovat valmiita, anna jäähtyä hetken ja asettele lautaselle. Tarjoa vaikka luomumaidon tai luomukauramaidon kanssa.

Piikkimatto

Piikkimattoa voi käyttää mm. lihasten jäykkyyteen, kipuun, stressiin ja uniongelmiin. Se lievittää kipua ja rentouttaa.

Kuulin viime kesänä piikkimatosta ja etsiskelin tietoa netistä. Päädyin sitten ostamaan Claes Ohlsenien siihen aikaan sopivan hintaisen maton. Nythän noita saa jo tosi edullisestikin, en tosin tiedä miten isot piikit niissä halvoissa versioissa on ja kuinka paljon niitä on. Työkaveri ainakin vaihtoi oman mattonsa, koska piikit olivat ihan liian pienet, eivätkä tuntuneet missään. Kannattaa etsiä siis sellainen matto, jossa on tarpeeksi pitkät, terävät piikit ja niin paljon kuin mattoon vain mahtuu.

Minulla oli ollut suuria ongelmia nukkumisen kanssa selkäongelmien ja niistä aiheutuneiden hermo-oireiden takia. Valvoin pitkiäkin aikoja öisin näistä johtuen. Viime heinäkuussa kaikki muuttui, kun ostin tuon piikkimaton. Sen jälkeen olen nukkunut niin hyvin, kuin mitä kuopus vain suinkin antaa.

Uneen tuosta matosta ainakin on hyötyä, muista terveysvaikutuksista en sitten tiedä. Toki esm selässä ja niskassa alkaa veri kiertämään ja maton päälle on niin ihana asettautua, mutta ei piikeillä sentään lihasvaivoista eroon pääse, helpotusta toki saa. Tähän voisi auttaa sitten kalliimpi ja korkeammilla piikeillä varustettu matto, ei näitä normaaleja joka kaupassa myytäviä versioita.

Alkuun makasin piikkimaton päällä niin, että välissä oli harso. Mutta nyt on ehdotonta olla paljaalla selällä. Makaan 20 minuutista puoleen tuntiin iltaisin sängyllä ennen nukkumaan menoa ja ai, että alkaa makeasti nukuttaa. Vain kerran olen onnistunut nukahtamaan piikkimaton päälle ja kyllä meinaan sattui selkään sen jälkeen aika mojovasti pitkän aikaa. Kun paljaalla selällä on tarpeeksi pitkään piikkien päällä, niin siitä noustessaa alkaa melkoinen polte, saati sitten kahden ja puolen tunnin makoilun jälkeen!

Tämä piikkimatto on kyllä jäänyt minun jokapäiväiseen elämääni pysyvästi, on kyllä aivan mainio keksintö!