Pakkopullasta nautinnolliseen tekemiseen

Olen vaihtanut kuntosalin bodypumpit ja muut raskaan sarjan jumpat joogaan, pilatekseen ja bodybalanceen, toki maustettuna indoor tai outdoor runningilla sekä cyclingilla. Palattuani sorvin ääreen edellisen sairaslomani jälkeen lokakuun lopulla (se selkä taas), kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni pilatesta. Eihän siihen ekaan kertaan ehtinytkään mennä kuin vaivaiset 38 vuotta ja rapiat :)

Selkäni oli täysin poikki ja puhki ja pinoon työpäivän rasituksesta ja oli viittä vailla etten olisi jaksanut kammeta jo muutenkin yliväsynyttä itseäni vasta puoli kahdeksalta illalla alkavalle tunnille. Mutta luojan kiitos, että menin. Se tunti oli kuin hetki taivaassa ! Niin nautinnollista ja rentouttavaa. Satsin pilates ei missään nimessä ole rankkaa, vaan juuri hyvinkin leppoisaa. Tunnin jälkeen selkäni oli kuin uusi ! Mikä ihana tunne :) Melkein meinasin hämmästyksestä persiilleni lentää, kun tunnustelin uutta ehompaa selkääni...

Sen jälkeen olen käynyt aina kun mahdollista (eli toisin sanoen silloin tällöin) pilateksessa, yogalates tunneilla ja body balancessa. Selälle ehdottomasti paras noista vaihtoehdoista on pilates. Tein heti ensimmäisen tunnin jälkeen radikaalin päätöksen, että haluan jatkossa nauttia liikkumisesta jo sitä tehdessäni, enkä vasta sen jälkeen tulevasta hyvästä fiiliksestä. Se kun saattaa olla joskus yllättävänkin lyhytaikainen ilo. Joten aloin harrastaa  muitakin Tikkurilan Satsin leppeämpiä tunteja. Pilates on rentouttavaa, yogalates (joka yhdistää siis joogaa ja pilatesta) ihanan rankkaa ja bodybalance..hmm, siitä ei ole oikein vielä muistikuvaa (vasta yksi tunti takana). Muistan vain sen, että tavallisen musiikin käyttö bodybalance tunnilla meditointimusiikin sijaan, on kyllä jokseenkin vikatikki. Se vaikeuttaa tekemisestä nauttimista ja tunnin rentouttavaa vaikutusta.

Pilates, yogalates ja bodybalance tunteja on harmittavan vähän tarjolla Satsissa ja tottahan toki, kun niistä innostuin, niin niitä vähennetään entisestään tulevalla kevätkaudella :( Onneksi parin tunnin aikatauluja muutettiin näiden vähennysten yhteydessä minun kalenteriini paremmin sopiviksi, joten eiköhän niitä kuitenkin riitä vielä ihan omiin tarpeisiini.

Innostuin tietenkin heti myös pilates ohjaajan koulutuksesta, koska olin niin hypessä lajin toimivuudesta omiin selkäongelmiini. Into loppui kuitenkin lyhyeen, kun näin koulutuksen hinnan. Miksi kaikki koulutukset maksavat aina monta tonnia ? Ravintovalmentajankin koulutus maksaa hunajaa. Se olisi vielä koulutustoive listalla (Pro Health). Pitää olla todella varma, mitä haluaa. On varmasti motivoituneita ihmisiä näillä kursseilla.

Mutta takaisin hyvältä tuntuviin liikuntamuotoihin vielä hetkeksi. Juoksemista päätin lisätä aerobisena liikuntamuotona, mieluiten ulkoilmassa, toki myös joskus juoksumatolla porhaltaen. Ensin oli kuitenkin liian kylmä juosta ulkona, keuhkot kun ei kestä. Sitten pakkaset vihdoin helpottivat ja sain ruuvattua nastat lenkkareiden alle, niin kuinkas ollakaan, sää muuttui ja nyt tarvitsisi luistimet alle ! No kyllä sitä ehtii vielä laittaa tassua toisen eteen ihan riittämiin. Kärsivällisyyttä siis, kiitos.

Ehdin kuitenkin yhden lenkin jo vetäistä ja juoksin ensimmäistä kertaa varmaan ikinä ilman korvissa pauhaavaa rockenrollia. Aikaisemmin musiikin voimalla olen jaksanut nipin napin vetää läpi "tylsän" liikuntasuorituksen. Kun kuuntelen musiikkia, häviän täydellisesti muihin maailmoihin, en ole kiinni tässä hetkessä tai todellisessa elämässä muuten kuin jalkojen koskettaessa maan pintaa. Tällä kertaa kun en kuunnellut mitään, niin juoksemisestakin tuli yht'äkkiä ihan eri tavalla nautinnollista kuin ennen. Pystyin paremmin olemaan läsnä omassa kropassa ja kuuntelemaan sielun ja intuition viestejä ja ideoita. Sanotaanko, että se oli erittäin antoisa juoksulenkki tulevaisuuden kuvioiden suhteen :) Parempi läsnäolo tekikin tylsästä puurtamisesta nautinnon ja idealähteen..

Eli uudella asenteella liikunnan suhteen tässä mennään eteenpäin. Nykyisin jo pelkkä ajatus mennä kuntosalille jumppaamaan on ihana, kun meneminen ei tunnu enään pakkopullalta, vaan on joka kerta jotain, mitä ilolla odottaa..

CI Coaching askel askeleelta, osa 1

Yritystä pukkaan pystyyn hitaasti, mutta sitäkin varmemmin. Sain tehtyä logon jo joulukuun alkupuolella, mutta vasta nyt sain sen ladattua koneelle :) Voin tästä lähtien käyttää sitä esimerkiksi nettisivuilla ja käyntikorteissa. Vistaprintin tuotevalikoima, eritoten pienen yrityksen näkökulmasta, on melko kattava ja edullinen. Alla uusi ja upea yritykseni logo:

Koska ainakin jonkin aikaa teen oman yrityksen kautta töitä päätyöni ohessa, en ajatellut vielä käyttää isoja rahoja esimerkiksi kotisivujen luontiin. Toisaalta haluan myös suunnitella sivut tarkkaan etukäteen. Zervantin nettipalvelun kautta hoidan laskutuksen ja kirjanpidon ja heidän palveluihinsa kuuluu myös suht simppeli kotisivu. Tässä omani, jota tulen päivittämään ainakin vielä palveluiden, hinnaston ja linkkien osalta:

http://www.zervant.com/fi/ci-coaching/

Seuraavaksi käynkin sitten käyntikorttien kimppuun....

Rentouttavaa ja ihanaa loppuvuotta kaikille !

Lätkää, arkea ja ajanhallintaa

Yhdeksän vuotias poikani on alkanut harrastaa jääkiekkoa. Jippii...? Vietettiinpä tässä eilen neljä tuntia treenireissulla. Vajaa tunti meni automatkoihin Sipoon Nikkilään ja takaisin, kaksi ja puoli tuntia treeneihin plus puolisen tuntia vaatteiden vaihtoihin ym. Vantaalla ei ole riittävästi jäähalleja, joten naapurikunnista pitää hakea jääaikaa, ettei tarvitsisi yöllä harjoitella. Huoah. Muutaman treenikerran jälkeen pojalla kuitenkin vielä intoa riittää, joten antaa mennä vaan. Pojalla on nyt jo kovempi kunto kuin minulla, saati kun vielä tästä eteenpäin mennään noilla harjoitusmäärillä ja peleillä (harkat 3-4 x viikossa plus pelit).

Mukana oli kuusi vuotias kuopus ja Nikkilässä ei niin sitten mitään tekemistä ainakaan näillä pakkasilla. Ei yhden ainuttakaan kauppaa tai kahvilaa auki lähimainkaan. Helkkarin hieno kirkko siellä kyllä oli ja uudehko jäähalli. Koulunkin näin. Uskon kyllä, että paikka on kaunis ja upea jahka kevääseen ja valoisan aikaan päästään. Mutta nyt paukkupakkasilla ja pilkkopimeässä..a-puu-va !

Lähtökohdat oli aika onnettomat, mutta yllättävän hyvin se aika lopulta meni. Vasta kun kello läheni yhdeksää ja poika vielä viipyili pukuhuoneessa, alkoi tällä äidillä hieman hermoa kiristää. Vaikka kuopuksen kärsivällisyydelle nostankin hattua, niin ei sitä kyllä sinne enään saa kuin kirkuen ja rimpuillen. Onneksi 3g verkko toimi hyvin, toisin kuin esimerkiksi Tikkurilan sählyareenalla ja tyttö pystyi katselemaan Pikku Kakkosen ohjelmia kännykällä ja jopa kannettavallakin nettailla ajan kuluttamiseksi.

Ilta oli loppujen lopuksi tuottelias. Sain paljon aikaiseksi ja jatkossakin voin käyttää Sipoon harkka-ajan yrityksen asioiden hoitamiseen. Nyt sain tehtyä raakaversion nettisivuista ja logonkin aikaiseksi ! Silloin kun treenit on lähempänä palveluita, voin käyttää ajan esimerkiksi viikon kauppareissuun ja muihin asioiden hoitamisiin. Jossain määrin on nimittäin viime aikoina stressannut ajatus näistä miljoonista lätkätreeneistä, että miten ihmeessä saan ne arkeeni sulautettua, mutta kuten yleensä, aluksi olen aina muutosta vastaan, mutta sitten pikku hiljaa sopeudun ja löydän tilanteesta ne kaikki hyvät puolet.

Ja kuinka ollakaan nyt joulukuusta alkaen sain 12 vuoden palveluslisän palkkaani ! Ajoitus on mitä parhain. Sillä maksaa hienosti noin yhden lisätankillisen polttoainetta, jota tulee kulumaan paljon enemmän kuin aikaisemmin näiden lätkästä aiheutuvien kuskausten vuoksi.  Ei tarvitse siitäkään stressata :) Kun pyrkii elämässä parhaansa mukaan menemään rennosti virran mukana, niin asiat vain loksahtelevat paikoilleen mitä yllättävimmilläkin tavoilla ja täydellisellä ajoituksella..