sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Tiibetiläinen meditaatioharjoitus

Christopher Hansardin kirjoittamassa kirjassa "Tiibetiläinen elämisen taito" esitellään monen muun asian lisäksi erilaisia meditaatioita, jotka auttavat luomaan elämän kielteisistä kokemuksista myönteisiä lopputuloksia. Tämä taas johtaa parempaan terveyteen. Tiibetiläisen uskomuksen mukaan tuskallisia inhimillisiä kokemuksia elämässä on 10, joista yksi on perhettä ja ystäviä koskevat ongelmat.

" Lähes jokainen meistä on kärsinyt henkistä tuskaa, joka on aiheutunut perheestä ja ystävistä. Henkinen tuska voidaan luokitella kolmeen tyyppiin, jotka ovat yleisiä kaikissa kulttuureissa ja olosuhteissa:
  • luottamuksen pettämisestä johtuva, toistuva henkinen tuska
  • yksinäisyyden ja hylkäämisen aiheuttama henkinen tuska
  • hallitsevien persoonallisuuksien aiheuttama henkinen tuska


Seuraava meditaatioharjoitus auttaa parantamaan haavat. Makaa selälläsi ja keskity kehoosi. Tunne fyysinen kehosi ja rentoudu siinä. Tunne sen muoto, kaaret ja paino. Tunne, miten painava voit olla. Tunne, miten pitkä ja voimakas kehosi on.
          Aisti kirkas, sykkivä energia, joka virtaa kehoosi. Ajattele sitten jokaista elämäsi tärkeää ihmistä ja osoita tuo energia heille. Se puhdistaa heidät ja poistaa heidän tuskansa, pelkonsa ja epävarmuutensa. Se tekee heistä onnellsisia.
          Tunne, miten sisäinen tuskasi alkaa sulaa pois hyvien ajatustesi seurauksena. Vähitellen tunnet itsesi kyvykkäämmäksi ja tietoisemmaksi siitä, mikä on elämässäsi tärkeää. Suuntaa nämä hyvät ajatukset maailmaan."



Lapsiperheen kaoottisessa arjessa on hankala löytää aikaa meditaatiolle ja siksi normaalimuotoinen meditaatio ei ole osana päivittäistä elämääni. Itse "meditoin" lähinnä niin, että keskityn kulloiseenkin tekemiseeni, olen tässä hetkessä niin usein kuin mahdollista. Toki aina silloin tällöin voisi kokeilla myös oikeita, suht lyhyitä, mutta helppoja meditaatioita, kuten tämä yllä kuvaamani. Jospa se auttaisi muuttamaan tuon keskimmäisen, haastavan (vaativan) lapseni, aurinkoiseksi ja onnelliseksi yksilöksi :)



maanantai 25. lokakuuta 2010

Mr. Nobody ja perhosvaikutus

Kävin tässä elokuvissa pitkästä aikaa ja katseltavaksi valikoitui Mr. Nobody, pääsosassaan Jared Leto.

Ohjaaja Jaco Van Dormael, joka käsikirjoitti elokuvaa 6-7 vuotta, kuvailee sitä näin: "Se on suuribudjettinen, kokeellinen elokuva, joka kertoo tarinan monesta eri elämästä, jotka yksi ihminen voi elää, riippuen valinnoista joita hän tekee. Se kertoo kenen tahansa ihmisen loputtomista vaihtoehdoista. Elämässä ei ole hyviä tai huonoja valintoja. Jokainen valinta voi luoda toisen elämän sinulle. Mikä on mielenkiintoista, on olla elossa."



Mr. Nobody oli melko lailla normaalista poikkeava elokuva , jossa hypitään varoittamatta ajasta ja elämästä toiseen. Mielenkiintoinen, joskin ehkä hieman liian pitkä. Jokainen joutuu elämänsä aikana tekemään lukemattomia valintoja ja harvemmin sitä tulee mietittyä, että mitä jos olisinkin valinnut toisin, millainen elämäni olisi nyt. En itse kadu omassa elämässäni kuin yhtä asiaa. Jos olisin tehnyt toisin siinä tilanteessa, saattaisin elää nyt ulkomailla ja omata ihan eri perheen ja elämän.  Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa ja minun elämäni kuului mennä näin. Jokaisella on vapaa tahto, jonka perusteella elämä muotoutuu.

Mr. Nobody alkaa visuaalisella kuvauksella perhosvaikutuksesta. Kun perhonen räpyttää siipiään jossain päin maailmaa, niin parin kuukauden päästä se on johtanut myrskyyn toisella puolella maailmaa. Ei tule kovin usein ajateltua sitä, miten paljon saatat vaikuttaa toisen, vaikka tuntemattomankin ihmisen elämään, saatikka sitten läheistesi. Kuulin aikanaan tarinan miehestä, joka 70-luvulla Amerikassa ajeli jonkin osavaltion poikki läpikulkumatkalla. Hän kuunteli radiota, jossa paikallisen radiokanavan juontaja kehotti kaikkia laittamaan turvavyön kiinni. Tuohon aikaan tuskin Jenkeissäkään oli kovin yleistä turvavyön käyttö, eikä se ollut käytössä myöskään kyseisellä miehellä. Jostain syystä hän tuon kehotuksen kuultuaan päätti kuitenkin noudattaa kehoitusta. Seuraavan kulman takana oli pysähtyneenä rekka keskellä kaistaa täysin varoittamatta ja väistäessään sitä, mies ajoi pahasti ulos tieltä. Hän loukkaantui vakavasti, mutta jäi henkiin. Ilman turvavyötä hän olisi mitä todennäköisimmin kuollut. Sen pienen paikkakunnan radiojuontaja tuskin koskaan sai tietää, että oli pelastanut miehen hengen, joka myöhemmin auttoi monia menestymään elämässään.


Ei mikään "ajatukset narikkaan" -elokuva, mutta suosittelen katsomaan. Mietit ehkä sen jälkeen tarkemmin, miten suuri vaikutus omaasi tai muiden elämään on pienemmilläkin tekemilläsi teoilla tai valinnoilla.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Haasteellinen lapsi ja kärsimyskeho

Keskimmäinen lapseni piti taas normaalia karjumiskonserttiaan oikein urakalla tänään. Olo on välillä aika toivoton, kun se ei vaikuta vain minuun, vaan muuhunkin perheeseen. Jatkuva ylinegatiivinen energia, joka lapsesta lähtee, on todella hankala ottaa vastaan kenen tahansa. Onneksi olen löytänyt yhden toimivan keinon, jonka avulla pystyn pysymään rauhallisena: korvatulpat! Kumma, etten ole aikaisemmin asiaa tajunnut. Kun korvatulpat vaimentavat pahimman terän karjumisesta ja näin ollen korviin ei satu koko ajan (desibelit on meinaan niin korkeat, että lähenee jo kidutuksen rajaa), mutta kuulee kuitenkin, mitä lapsi haluaa "sanoa", niin hermot eivät pala ollenkaan...vau!



No, aina korvatulppia ei ole matkassa (täytyy kyllä varata autoonkin) ja silloin, kuten tänäänkin, olen miettinyt, että miten kummassa tuon lapsen saisi rauhoittumaan (ei vain juuri sillä nimenomaisella hetkellä vaan pidemmällä tähtäimellä)...tarvitsen apua! Joskus haimme sitä neuvolan psykologiltakin, mutta lapsihan oli vastaanotolla kuin enkeli ja psykologi vain ihmetteli, että mikäs tässä nyt oikein on ongelmana...argh!

Nyt illalla tuli sellainen olo ja hetki, että olisi hyvä aika kuunnella Oprah:n nettivuilta keskustelua Eckhart Tollen kirjan Uusi Maa viidennestä luvusta. Asia oli ollut ajatuksissa jo viikkoja, mutta nyt jokin sanoi, että hetki on oikea. En muistanut, mistä viides luku kertoo ja ihmetys olikin jonkinmoinen, kun tajusin, että aiheena on Kärsimyskeho. Se sopi kuin nappi päähän! Keskimmäiselläni on aivan valtavan aktiivinen kärsimyskeho. Avunpyyntööni oli vastattu :)


Seuraavassa otteita Eckhart Tollen kirjasta Uusi Maa: "Kärsimyskeho on useimmissa ihmisissä asuva puoli-itsenäinen energiamuoto, tunteista muotoutunut kokonaisuus."" Kaikki tunneperäisesti tuskalliset kokemukset sopivat sen ravinnoksi."" Jos lähelläsi on muita ihmisiä, elämänkumppani tai muu läheinen perheenjäsen, kärsimyskeho yrittää ärsyttää häntä - saada hänet näkemään punaista, kuten on tapana sanoa - jotta se voi käyttää seurauksena olevan draaman hyödykseen. Kärsimyskehot rakastavat läheisiä ihmissuhteita ja perhettä, sillä niistä ne saavat pääasiallisen ravintonsa. On vaikeaa tehdä vastarintaa toisen ihmisen kärsimyskeholle, joka on päättänyt nostattaa reaktioita. Se tietää vaistomaisesti toisen heikoimmat ja haavoittuvimmat kohdat. Jos se ei onnistu ensimmäisellä kerralla, se yrittää aina uudestaan. Se on raaka emootio, joka hamuaa yhä vahvempia tunteita. Kärsimyskeho haluaa herättää toisen kärsimyskehon, jotta ne voivat voimaannuttaa toisiaan vastavuoroisesti."

Tolle tarjoaa tähän ratkaisuna (tässä tapauksessa) lapsen kärsimyskehon tiedostamista ja ymmärtämistä sekä täydellistä läsnäoloa. Tällöin kärsimyskehon ruokkimiseen ei lähde mukaan ja se vetäytyy takaisin koloonsa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta lienee omalla kohdallani tarkoituskin, että joudun asian kanssa painimaan pidemmän kaavan mukaan.

Tästä sain kyllä taas lisää puhtia ja uskoa selvitä tästä yhdestä elämäni isoimmasta haasteesta henkisessä kasvussani.