Ajatuksen voimasta

Puhelimeni alkoi kenkkuilla kahden vuoden korkean iän lähestyessä, useimmitenhan nuo Nokiat ei kahta vuottaa kauempaa muutenkaan kestä. Ystävä kehui kovasti iPhone puhelinta ja minulle tuli kova hinku saada sellainen. Työpaikallani uuden puhelimen saa, jos edellinen menee rikki, ei vain siksi että tekee mieli vaihtaa uuteen. Joten aloin toivoa joka päivä, että nykyinen puhelimeni menisi rikki. Ihan vain testatakseni ajatuksen voimaa ;)

No kuinkas ollakaan yksi kaunis perjantai-ilta se sitten sanoi ihan yks kaks yllättäen sopimuksensa irti..täysin varoittamatta. Huomasin, etten ollut tarpeeksi tarkasti ilmaissut toivettani. Minun olisi pitänyt selventää pyyntöäni seuraavilla tavoilla: 1) Toivon, että puhelimeni menee rikki maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina tai perjantaina päiväsaikaan. Ei missään nimessä perjantai-iltana, jolloin saan sen huoltoon vasta viikonlopun jälkeen maanantaina ! 2) Toivon, että puhelimeni menee rikki niin, että se on käyttökelvoton, mutta saan kuitenkin kaiken informaation vielä puhelimesta ulos :) Siellähän oli siis ihan KAIKKI ! Kaikki puhelinnumerot, erilaiset listat, muistettavat asiat, tärkeät säilytettävät tekstarit jne. Kyllä olo tuntuu äkkiseltään aika kummalliselta, kun ei ole puhelinta ja kaikkea sitä työ- ja vapaa-ajan informaatiota mitä se sisältää, saatikka nettiyhteyttä. Ihan hyvä herätys, etten sanoisi.

No, koska minun arkeni ei kyllä kulje ilman toimivaa puhelinta, niin muutin sitten toivettani ihan pikkuisen ja aloin toivoa, että puhelimeni alkaisi taas toimia niin, että saan ainakin ne puhelinnumerot ja muistettavat asiat sieltä ulos. Ja luojan kiitos, sunnuntai-iltana se alkoi taas hengittää ! Huonosti..mutta juuri riittävästi pelastaakseni kaipaamani tiedot :)

Huollon mielestä se ei ole enään korjauskelpoinen, joten kohta kätösessäni pitäisi olla tuo toivomani iPhone. Voi kun ajatuksen voima toimisi yhtä hyvin myös isompien asioiden kohdalla :) Tai sanotaanko tarkemmin ottaen, että yhtä helposti ja vaivattomasti. Mutta eiköhän myös tässä asiassa harjoittelu tee mestaria ;)

90 minuuttia taivaassa

Luin tässä melko mielenkiintoisen tositarinan nimeltään "90 minuuttia taivaassa". Se kertoo pappina toimineesta Don Piperista, joka joutui erittäin pahaan auto-onnettomuuteen loukkaantuen vakavasti. Kirja alkaa näin (vapaa käännökseni englanninkielisestä tekstistä):

"Kuolin 18. tammikuuta 1989. Ensihoitajat saapuivat onnettomuuspaikalle minuuteissa. He eivät löytäneet pulssia ja julistivat minut kuolleeksi. He peittivät minut pressulla, jotta sivustakatsojat eivät tuijottaisi minua sillä välin, kun he hoitivat muiden vammoja. Olin täysin tietämätön ensihoitajista tai kenestä muustakaan ympärilläni.
          Välittömästi sen jälkeen kuin kuolin, menin suoraan taivaaseen.
          Sillä välin kun olin taivaassa, Babtistikirkon saarnaaja tuli onnettomuuspaikalle. Vaikka hän tiesi, että olin kuollut, hän kiiruhti elottoman ruumiini luo ja rukoili puolestani. Huolimatta ensihoitajien estelyistä, hän kieltäytyi lopettamasta rukoilemista.
         Ainakin 90 minuuttia sen jälkeen, kun ensihoitajat olivat julistaneet minut kuolleeksi, Jumala vastasi tuon miehen rukouksiin.
         Palasin maan päälle. Tämä on tarinani."

Melkoisen pitkä aika olla kuolleena. Etenkin ilman aivovammaa, mutta tarina on muutenkin ihmeitä täynnä. Hyvin pieni osa kirjasta käsittelee päähenkilön viettämää aikaa taivaassa. Suurin osa kertoo hänen toipilasajastaan, joka kesti vuosia ja siitä, kuinka hän löysi varsinaisen elämäntehtävänsä tämän onnettomuuden ja taivaassa käynnin kautta.

Koska Don Piper on pappi, niin kirja ja hänen tulkintansa taivaasta ja muutenkin elämästä on hyvin uskonnollinen. Hänen kokemuksensa eroaa myös suuresti näistä normaaleista rajakokemuksista, koska hän meni suoraan taivaan porteille ilman ruumiin yläpuolella leijumisia tai valotunneleita. Mutta kirjan mukaan hän olikin ihan oikeasti kuollut. Sain käsityksen, että Piperin mielestään Jumala näytti hänelle oikean taivaan, jotta hän pystyisi kokemuksellaan lohduttamaan ihmisiä ja tuomaan toivoa kuoleville ja heidän läheisilleen. Omasta mielestäni Don Piperin taivas vaikutti kyllä kovasti astraalimaailmalta, jossa luodaan itselle sopiva todellisuus. Minun taivaani ei olisi yhtä uskonnollissävytteinen kultaisine teineen ja kirkollisine kuorolauluineen. Se mitä todennäköisimmin näyttäisi ja kuulostaisi kovastikin toisenlaiselta. Mutta siitähän astraalimaailmassa on kyse...

Jokatapauksessa kirja oli lukemisen arvoinen ja ajatuksia herättävä. Suosittelen!

Stressivapaaseen olemiseen

Onnistuin muutamassa viikossa loman jälkeen saattamaan itseni tiukkaan stressitilaan. Rinnassa puristi, kun päässä vilisi koko ajan kaikkea mitä pitäisi tehdä: "Pitää tehdä sitä ja tätä", "en millään ehdi kaikkea" ja "miten ihmeessä mä selviän tästä kaikesta". Normiarki töineen, kotitöineen ja harrastuksineen vie jo oman aikansa, lasten kanssakin pitäisi ehtiä olla ja tehdä asioita. Kun tähän vuoteen tuon kaiken lisäksi kuuluu vielä opiskelutkin, niin sain lisättyä siitäkin urakkaa aloittamalla luomuruokapiirin ja ryhtymällä pojan sählyjoukkueen joukkueenjohtajaksi (josta ei alunperin ollut harmainta hajua, mitä se pitää sisällään). Aika sopanhan tuosta sain sitten itselleni viritettyä. Ja lopputulema oli se, että selkä jälleen kerran sanoi sopimuksensa irti:  "Jos ei tuo nainen muuten ymmärrä, niin otetaan sitten  taas isot aseet käyttöön.." :)

Elämäntaidon Valmentajan koulutus vie paljon aikaa koulutusviikonloppuineen, harjoitusvalmennuksineen ja pienryhmätapaamisineen, mutta tämä ei itse asiassa verota voimiani yhtään, vaan päinvastoin voimaannuttaa. Jokaisesta koulutuksesta tai tapaamisesta lähden aina hymy huulilla ja onnellisella sydämellä. Aivan mahtavaa! Tuo koulutus on iso voimavara minulle tämän kiireisen vuoden aikana.

Kun on oikein kova stressi päällä, niin siitä on vaikea päästä irrottautumaan. Mutta kun se tavalla tai toisella onnistuu, niin paremmasta fiiliksestä on paljon helpompi pitää kiinni. Viime viikolla stressi laukesi ihan itsekseen, kun kurssitoverin kanssa tein harjoitusvalmennusta. Tilanne on niin mukava ja kun keskittyy hetkeen, niin loppuu se mielen jatkuva papatus kaikesta siitä, mitä pitäisi ja täytyisi tehdä. Stressinlaukeaminen tosin johti sitten siihen, että myös selkä sanoi poks.  Tuo lienee syynä siihen, että olen pysynyt stressittömänä. Jos selkä ei olisi pettänyt, niin olisin saattanut taas tipahtaa stressin syövereihin alta aikayksikön. Nyt kun stressivapaata aikaa kesti kauemmin kuin yhden illan, niin pystyin kunnolla vapautumaan siitä. Olen päättänyt että en enää stressaa, vaikka mikä olisi, ainakaan jos syynä on ajanpuute. Stressi tuhoaa soluja ja aiheuttaa kaikenmaailman ongelmia ja sairauksia. Vaikka olisi kuinka paljon tekemättömiä töitä, niin ne on ja pysyy vaikkei stressaisikaan :) Yllättävän yksinkertainen asia, mutta niin vaikea toteuttaa.

Avain onnistumiseen on pysyä tietoisena siitä, mitä mielessä liikkuu. Kun kuulet sanovasi mitä tahansa, mikä alkaa esimerkiksi sanoilla "pitäisi, täytyy tehdä", niin otat tuosta ajatuksesta kiinni ja muunnat sen niin, että sanotkin vaikkapa että "voin tehdä" tai "ei mun oikeasti PIDÄ tehdä yhtään mitään" :) Kun rinnassa alkaa puristaa ja verenpaineet nousta, niin se on selvä merkki siitä, että et ole tietoinen ja on taas aika kuunnella, mitä itsellesi mielessäsi sanot.

Seuraavan kerran kun ajatuksiisi eksyvät sanat: "En mä millään ehdi", niin kokeile muuttaa se muotoon "minulla on riittävästi aikaa kaikkeen olennaiseen". Ja tätä lausetta käytät sitten eräänlaisena mantrana siihen saakka, kun alat uskoa siihen ja tunnet sen totuudeksi :)

Juustoleipäset

Kun oikein tekee mieli leipää, mutta niitä hiilareita haluaisi vältellä, niin kannattaa tehdä nämä nopeasti valmistuvat juustoleipäset, joiden resepti löytyy karppaus.info nettisivulta. Siellä on paljon infoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ja monia muita reseptejä, joilla dieettiä voi helpommin noudattaa.

Tästä määrästä tulee neljä annosta:

-2 kananmunaa
-1,5 dl mantelijauhetta
-2 dl juustoraastetta
-1-2 tl leivinjauhetta

Sekoitetaan kaikki ainekset keskenään. Tehdään neljä-viisi kasaa taikinasta uunipellille leivinpaperin päälle. Paistetaan 225 asteessa kunnes alkavat muuttua kauniin ruskeiksi.

Tämä on ensimmäinen resepti, jonka avulla onnistuin tekemään ilmavia ja kohoavia leipäsiä/leipää, joiden raaka-aineet eivät ole normaalia vehnäjauho/hiiva linjaa. Maistuvat mainioilta, etenkin vielä lämpiminä!  Ja mikä parasta, ovat erittäin nopeita valmistaa!

Kun huomaa sielun eteen heittämät vihjeet

Kesäloman aikana Kundaliinijoogan harjoitukset lipsahtivat nekin loman puolelle. Kun kerrankin sai nukkua aamuisin niin pitkään kuin huvitti, niin siitä ilosta otti kyllä kaiken irti. Noustua olikin sitten kova kiire ehtiä tehdä jotain sen päivän aikana, joten hyvät aikeet jäivät odottamaan päivä parempaa.

Loppuloman puolella alkoivat ajatukset palata taas aamujoogan pariin, vaikka en vieläkään saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään sen suurempaa. Eräänä iltana otin käsiini taas Maya Fiennesin kirjan "Täyttä elämää joogalla", josta alunperin innostukseni kundaliinijoogaan lähtikin. Seuraavana päivänä aikasempaan blogikirjoitukseeni Kundaliinijoogasta oli tullut kommentti kyseisen joogalajin opettajaksi valmistuneelta ihmiseltä, joka mainitsi myös linkkejä, joiden takaa löytäisin lisää tietoa ja malliliikkeitä kundaliinijoogasta. Ihan mieletöntä! Se oli selvä merkki minulle, että tämä jooga tulee kuulumaan tulevaisuuteni tavalla tai toisella :)

Nyt olenkin kehitellyt omaa selkäjoogaani yhdistelemällä niin Mayan kuin muidenkin kundaliinijoogan sekä fysioterapeuttien minulle ohjaamia liikkeitä. Lempeää, selän liikkuvuutta lisäävää ja rentouttavaa joogaa: Caritas Yoga, tai Caritan Jooga :) Tarkoituksenani ei ole kehittää mitään uutta ja mullistavaa liikuntalajia tai joogamuotoa, vaan jotain mistä olisi apua selkäongelmaisille, maustettuna juuri minun kokemukseni syvällä rintaäänellä :) Osaan jo sieluni silmin nähdä, kuinka ohjaan tätä muille ihmisille, pienille ja isoille ryhmille. Raakilehan tämä vielä on, mutta tästä se pikku hiljaa kehittyy. Ihanaa!

Näin niitä uusia suuntia elämään löytyy, kun vaikka vain pienenkin hetken on niin läsnä tässä hetkessä, että kuulee intuition kuiskaukset ja huomaa sielun hienovaraiset vihjeet...

Kesäkurpitsa - jauhelihalasagne

Tässä yksi herkullinen vähähiilihydraattinen resepti:


Viipaloi ohuen ohuiksi viipaleiksi yksi kesäkurpitsa ja marinoi viipaleet. Marinadiin: luomuoliiviöljyä, 2 luomuvalkosipulin kynttä, basilikaa, oreganoa, mustapippuria ja ripaus Vogelin yrttisuolaa. Anna maustua.

Paista n. 400 g luomujauhelihaa ja sekoita joukkoon puolipakettia Philadelphia tuorejuustoa. Lisäksi mukaan tomaattipyreetä ja desi luomukermaa. Mausta maun mukaan.

Laita luomuvoilla voideltuun vuokaan kerroksittain marinoituja kesäkurpitsan viipaleita ja jauhelihakastiketta. Lopuksi koko komeuden päälle vielä mieleistä juustoraastetta.

Paista 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia.

Koiramäen pajutalli

Tässä on kiva paikka, jossa käydä lasten kanssa eritoten kauniina kesäpäivänä, Tuusulaan muuttanut Koiramäen Pajutalli. Miljöö on ihana, vanhan maatilan pihapiiri ja rakennukset. Sieltä löytyy mm. lastenaitta, jossa lapset voivat leikkiä kahvilaa, Peikkometsä hassuine pajusta tehtyineen peikkoineen ja muine örriköineen, jännittävä ullakko myymälä/kahvirakennuksessa, kanila söpöine pupuineen, museoaitta mielenkiintoisine esineineen, kahvilaterassi pähkinäpuun katveessa ja muuta kivaa. Lapset ovat viihtyneet siellä hyvin. Syksylläkin  näyttää olevan ohjelmaa tulossa, kun paikan päällä vietetään Kurpitsakarnevaaleja 22.-25.9. Suosittelen käymään! Äideille löytyy yllä mainittujen lisäksi myös ihania sisustusideoita ja kahvit herkkuineen.

Museoaitta

Peikkometsä

Päärakennus

Upeita pajutaideteoksia

Vähähiilihydraattinen ruokavalio

Elämäni ensimmäistä kertaa alan olla siinä pisteessä, että painoa pitäisi saada pois. Tähän mennessä en ole koskaan laihduttanut, mutta kun kaikki vaatteet alkavat käydä pieniksi ja vatsanseutu kasvaa kuin pullat olisivat uunissa, niin jotain on kyllä jo tehtävä asian hyväksi ja pian. Olen muuten hoikahko, lukuunottamatta tuota vatsan- ja lantionseutua. Syön kulutukseen nähden aivan liian paljon hiilihydraatteja. Vaikka syönkin lisäaineetonta ja useimmiten luomua ruokaa, niin painonhallintaan se ei kyllä vaikuta tavalla tai toisella. Arjen kiireessä ei vaan jaksaisi salaatteja väännellä tai oikeammin aika ei riitä siihen. Valmissalaatit taas maksavat maltaita. Parinkympin tienoilla painoin alle 50 kiloa (163 cm) ja vatsa täyttyi jo puolikkaasta Saarioisten valmispitsasta. Jenkeissä vietetyn au pair vuoden jälkeen paino nousi terveisiin mittoihin (54-56 kg) ja siellä pysyinkin pitkän aikaa. Nyt on luvut alkaneet nousta..Tuolla Amerikanreissulla tapasin muuten naisen, joka oli todella laiha, mutta vatsa oli iso, melkein kuin potkupallo. Hän ei ollut raskaana, ikää oli jo sen verran paljon. Mietin silloin, että toivottavasti noin ei käy minulle. Vaan kuinkas sitten kävikään. Taisi olla melkoinen "vetovoiman lain" esimerkki. Saat sitä, mitä ajattelet..

Luin Antti Heikkilän kirjan "Diabeteksen hoito ruokavaliolla" ja sen innoittamana päätin kokeilla hieman erilaista aamupalaa kuin aikaisemmin. Hänen mukaansa pääasiassa proteiinista ja rasvasta koostuva aamiainen kiihdyttää aineenvaihduntaa ja sitä myöten auttaa pudottamaan painoa. Hiilihydraatti ja sokeri (esm hedelmäsokeri) taas sabotoivat tämän positiivisen vaikutuksen. Minähän olen aamuisin vedellyt hedelmäsokeria oikein urakalla hedelmien ja smoothien muodossa. Olisiko tässä siis paljonkin perää ? Jatkossa aamiaismenuun kuuluu ainakin kananmunaa ja höysteeksi sitten vaihdellen juustoja ja lihaa. Ei mitään isoja määriä kerrallaan, mutta sen verran että jaksan lounaaseen saakka. Miehillä tämän vähähiilihydraattisen (rasvadieetin) ruokavalion vaikutukset näkyvät (painossa) kuulema nopeasti. Naisilla taas ei. No sehän on kiva se :)

Heikkilä painottaa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole sama kuin proteiinidieetti. Tässä dieetissä syödään mahdollisimman vähän hiilihydraatteja ja pääasiallisena energianlähteenä on rasva (voin, oliiviöljyn ja kookosöljyn/rasvan muodossa). Liika proteiini kun muuttuu elimistössä sokeriksi ja aiheuttaa sitä myöten myös terveyshaittoja. Itse kokeilin joskus proteiinipitoista dieettiä terveyssyistä, mutta se ei todellakaan toiminut toivotulla tavalla, olo peräti huononi. Heikkilä suosittelee välttämään myös hedelmiä mahdollisimman paljon hedelmäsokerin terveyshaittojen vuoksi. Lue tarkemmin tästä kyseisestä kirjasta, mutta näin en kyllä aio tehdä ainakaan pitkiin aikoihin, ne saavat jatkossa toimia karkkeinani. Eikö ne luolaihmisetkin aikanaan syöneet hedelmiä ?

Millekään tiukalle vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle en toki suin päin ryhdy. Kun arki töineen ja harrastuksineen taas alkaa, on vaikea löytää riittävästi aikaa tällekin ruokavaliolle, mutta mahdollisuuksien mukaan niin likelle kun pystyy. Suurin ongelma on töiden jälkeen, kun en ehdi salaattia väsätä, mutta ruokaa pitää saada itselle ja lapsille nopeasti, ennenkuin taas kiirehditään omiin ja/tai lasten harrastuksiin. Mietin tähän ratkaisuna, että ostaisin työpaikan ruokalasta vähän isomman salaattiannoksen ja söisin osan lounaalla ja loput kotona ennen harrastuksia. Se voisi toimia. Hintavaa, mutta edullisempaa kuin kaupan valmissalaatit..Kunhan vain muistan työpäivän päätyttyä ottaa sen salaatinjämän sieltä taukohuoneen jääkaapista mukaan. Onnistumisprosentti sille ei näet ole kovin korkea :)

Kikherne-tomaattikeitto

Olin jo lähdössä kauppaan ostamaan lisää ruokaa, kun päätinkin käyttää kaapin perukoilta löytyviä aineksia ja säästää siinä samalla rahaa. Kikherneistä ja tomaattikastikkeesta syntyi hyvä ja terveellinen keitto, eikä sen valmistamiseen tuhrautunut paljoakaan aikaa. Se onnistui yllättävän hyvin, koska yleensä kun kokeilen soveltaa reseptin itse, niin siitä ei tule kuin sanomista. Onneksi pysyin perusaineksissa, enkä alkanut liian rohkeaksi raaka-aineiden suhteen.

- 1 tlk luomukikherneitä
- 1 tlk luomu basilika-tomaatti pastakastiketta (pirkan on edullinen)
- 1 iso luomusipuli
- 2,5 dl vettä
- 1 tl + luomukasvisliemijauhetta (esm reformi)
- pikkuisen Vogelin yrttisuolaa
- luomukirnuvoita

Kattilassa kuullotetaan pilkottu sipuli voissa. Lisätään kikherneet, tomaattikastike, vesi, liemijauhe ja yrttisuola. Annetaan kiehua vartin verran ja sen jälkeen soseutetaan. Nautitaan :)

Spelttiletut

Taidan olla todellisissa lomatunnelmissa. Nuorimmainen toivoi, että paistaisin lettuja tänään ja vaikka onkin jo myöhä ja lettujen paistaminen on melkoinen maratoni, niin päätin toteuttaa toiveen. Tein taikinan SunSpeltin puolikarkeiden spelttijauhojen takakannen reseptin mukaan ja annoin turvota tunnin. Sitten aloin paistamaan ja ihmettelin, kun ei niistä lettuja tullut sitten millään. Arvatkaas, mitä olin unohtanut? No ne jauhot!!! Siinä se jauhopaketti seisoi pöydällä edelleen täysin avaamattomana :) Laitan reseptin letuista tämän postauksen loppuun.

Tuli tästä episodista mieleen yksi toinen hupaisa sattumus vuosien takaa, kun leivoin elämäni ensimmäisen kerran. Olin silloin jo 24- vuotias, mutta elänyt siihen saakka pelkillä eineksillä. Olin päiväkodissa töissä ja tarhan johtaja keksi, että joka perjantai kukin työntekijä voisi leipoa omalla vuorollaan jotain, mitä nautittaisiin iltapäiväkahvin kera. Päätin tehdä mokkapaloja, koska ne olivat niin hyviä ja ohje näytti kohtalaisen helpolta toteuttaa. Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, ne näyttivät ihan oikeasti onnistuneen! Mutta jotain kummaa niissä kyllä mielestäni oli....?! Seuraavana päivänä, kun vein nämä rakkaudella leivotut herkut päiväkodin kahvipöytään, ihmettelin ääneen, kuinka niiden pinta näytti hieman kummalta. Johtaja sitten kysyi minulta, että käytitkö siihen kuumaa vai kylmää kahvia? "Häh?" ajattelin minä ja vastasin hänelle: " No, en kyllä kumpaakaan, ihan pelkkiä kahvinpuruja vaan" !! No helkkari, siinä ohjeessa luki että 'kahvia', ei 'keitettyä kahvia' :) En ollut edes ikinä keittänyt kyseistä nautintoainetta siihen mennessä ;) Sanomattakin lienee selvää, että mokkapalani eivät käyneet kaupaksi, eikä minun enään tarvinnut leipoa kahvituokioita varten :)

Spelttilettutainan ohje:

- 10 dl luomumaitoa tai luomukauramaitoa
- 2 dl kivennäisvettä, mieluiten sellaista jota saa lasipullossa (irtoaa vähemmän ylimääräistä kuin muovista)
- 4 luomukananmunaa
- 2 tl ruususuolaa
- 6 rki intiaanisokeria
- n. 60 g sulatettua luomukirnuvoita
- n. 10 dl puolikarkeita spelttijauhoja

Sekoita ainekset ja anna turvota 1-2 tuntia. Paista. Tarjoa esimerkiksi luomumansikkahillon ja intiaanisokerin kanssa.

Marjamurupaistos

Tämä herkku vauhdittaa vatsan toimintaa :)

- 1 pss pakastemarjoja esm suomalaisia mustikoita tai vadelmia
- intiaanisokeria
- 2 dl luomukaurahiutaleita
- 1 dl luomukauraleseitä
- 1 rkl esm täysjyväkaurajauhoa
- reipas 1 dl juoksevaa kookosöljyä

Voitele vuoka voilla (esm luomukirnuvoilla) ja ripottele jäiset marjat pohjalle. Ripottele päälle intiaanisokeria maun mukaan. Sekoita kevyesti. Sekoita kulhossa hiutaleet, leseet, 3 rkl intiaanisokeria ja jauhot. Lisää kookosöljy ja sekoita hyvin. Levitä seos marjojen päälle ja paista uunissa 200 asteessa 20 minuuttia. Paistoksen jäähdyttyä, tarjoile kauravaniljakastikkeen tai kaurajäätelön kanssa.

Matkalla kohti unelmaa

Nyt olen jo hyvän matkaa päässyt eteenpäin unelmani toteuttamisessa, eli Elämäntaidon valmentajan ammatin tavoittelussa. Rahoitus on hoidettu kuntoon lainan muodossa ja paikka varattu koulutuksesta ensi vuodeksi. Jännittää kyllä, miten selviän opiskelusta ja kolmen lapsen perheen arjen pyörityksestä, mutta kaikki menee kyllä parhain päin, kunhan siihen vain uskoo ja luottaa. Etenkin kun motivaatio on kohdillaan ja koulutuksen aiheet kiinnostavia, niin sillä jaksaa todennäköisesti kummasti opiskella joskus vaikka iltamyöhään ja porskuttaa päivisin vähillä unilla :)

Kävin Elämäntaidon Valmennus Akatemian koulutusinfotilaisuudessa, mikä sai minut uskomaan vieläkin vahvemmin, että olen tehnyt oikean ratkaisun. Siellä on juuri sellaisia omanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa viihtyy heti alusta saakka. Ja Arkadiankadun 8. kerroksen maisematkin ovat huikeat! Koulutus tulee olemaan hyvin käytännönläheistä, vaikka opiskeltavaakin tulee roppakaupalla. Opittujen asioiden omaksuminen nähdään sitten käytännön harjoituksissa. Onneksi ei sentään ole mitään koulumaisia kokeita :) Koulutusviikonloppujen luvataan olevan virkistäviä ja voimaannuttavia. Kuulostaa hyvältä. Ne auttavat jaksamaan läpi rankan vuoden.

Vuoden aikana tehdään myös itselle oma henkilökohtainen valmennus. Se tulee olemaan erittäin paikallaan. Kerrankin on mietittävä juurta jaksain vastauksia kysymyksiin omasta itsestä, toiveista, haluista jne. Sitä kautta oppii itsestään paljon lisää. En ole tähän mennessä jaksanut vastata sen tyyppisiin kysymyksiin, kun vastausten löytäminen on ollut jotenkin niin aikaa vievää ja aikahan minulla on koko ajan kortilla :) Mutta nyt on hyvä hetki ottaa härkää kiinni sarvista. Pikkuisen jopa pelottaa, että missähän pisteessä olen koulutuksen loppupuolella, teenkö jotain uusia radikaaleja muutoksia ja päätöksiä elämääni, kun tunnen itseni sitten lähestulkoon läpikotaisin ja kun rohkeuteni sekä luottamukseni itseeni ja voimavaroihini on kasvanut. Sellaiset asiat, joihin en uskoisi tällä hetkellä uskallusta riittävän, voivatkin olla ihan itsestäänselvyyksiä tulevan vuoden jälkeen.

Elämäntaidon valmentajan koulutus muuttuu jatkossa kaksivuotiseksi. Tämä on viimeinen vuosi, kun sen voi käydä vuoden erissä. Pelkästään tällä ensimmäisellä peruskoulutuksellakin pärjää hyvin ja voi tehdä tätä työkseen, mutta toisena vuonna paneudutaan vielä syvemmin valmennusasioihin. Ja tottahan toki suunnittelen jo kovasti toisen vuodenkin käymistä, vaikka rahoituksen saaminen siihen onkin sitten jo muutaman vuoden projekti. Ensinhän pitäisi tuo ensimmäinenkin vuosi maksaa takaisin ja siihenkin menee jo kiitettävästi aikaa. Mutta onneksi voin jatkossa osallistua kakkosvuoteen, kun se minulle parhaiten sopii. Sen ei tarvitse tapahtua heti ensimmäisen vuoden perään. Olisihan se kiva jatkaa tämän vuoden aikana tutuksi tulleiden kurssikavereiden kanssa, mutta täytyy nyt hengittää tässä asiassa syvään ja rauhallisesti. Mikä kiire tässä nyt oikeasti on? Toki tämä ensimmäinen vuosi on käytävä ihan just nyt ja heti, kun korot ovat vielä alhaalla ja opiskelulainan lyhennykset onnistuvat jotenkin asuntolainan rinnalla :)  Takaisinmaksu tapahtuu siis hitaasti, mutta varmasti.

Suurimmaksi osaksi olen suunnitellut maksavani lainan takaisin kirpputorimyynnillä. Yllättävän paljon ylimääräistä löytyy edelleen kotoa. Ja olo kevenee aina sitä mukaa kun kamaa lähtee nurkista lojumasta. Pakko myydä kaikki turha ja ylimääräinen pois, jotta saan unelmani rahoitettua. Eikä se ole ollenkaan paha asia, vaan päinvastoin erittäin hyvä.

Siis "Kohti ääretöntä ja sen yli! " En tiedä, mistä tuokin mieleeni tuli juuri nyt :)

Siunattu Kipu

Selkäongelmaisena minua kiinnosti lukea Antti Heikkilän kirja "Siunattu kipu". Hänen ajatuksensa kivunhoidosta ovat yhtä lailla radikaaleja kuin diabeteksen hoidossa.  "Jatkuva kipu ei kuulu elämään. Nykyiset ainoastaan teorioihin perustuvat hoitotekniikat - leikkaukset ja lääkkeet - ovat tehottomia ja johtavat oireemukaisina vain kivun kroonistumiseen ja lääkekierteeseen." Toiminnalliset kivut ovat hänen mukaansa pelkästään psykosomaattisia.

Heikkilän mukaan kipu sijaitsee aina pienten, syvien tukilihasten alueella ja johtuu kudosten hapenpuutteesta, joka myös aiheuttaa heijasteoireet. Tuo hapenpuute johtuu tiedostamattoman mielen jännityksestä ja on psykosomaattista. Hapenpuute aiheuttaa kivun ja se taas voimakkaan lihasjännityksen. Kivun hoidon tulisi siten keskittyä vain laukaisemaan tuon jännityksen. Tulehduskipulääkkeet ja neuropaattisen kivun lääkkeet (esm Lyrica) ovat turhia ja vaarallisia, yleensä ne sivuoireiden lisäksi vain pitkittävät kipuja.

Nuo tukilihasjännitykset saa laukeamaan käsittelemällä pelkästään lihaksia. Antti Heikkilä on kehittänyt oman tekniikan manipuloida lihaksia ja hänen potilailleen yleensä riittää 1-3 käsittelyä. Tällä he useimmiten pääsevät eroon vuosia vaivanneista selkäongelmistaan. Kuulostaa erittäin lupaavalta, mutta miten helppoa on päästä Heikkilän vastaanotolle? Vääränlainen käsittely kun voi pahentaakin oireita. Vuosien varrella osteopaatti ja myös fysioterapeutti ovat ehdottaneet minulle lantion- ja pakaranseudun jatkuvassa krampinoloisessa jännityksessä olevien lihasten laukaisemista. Mutta koska jo pienikin painelu saa minut näkemään tähtiä, olen jättänyt nuo tarjoukset suosiolla väliin. Noiden kramppien laukaisemiseen kun ei riitä mikään hellä painelu, vaan käsittäisin sen olevan todella tuskainen kokemus. Aikaisemmin en kuitenkaan ole tajunnut, miten suuri hyöty siitä olisi, joten ehkäpä rohkenisin joskus jonkun erittäin kokeneen osteopaatin tai vastaavan ammatinharjoittajan käsittelyyn.

Mitä kirja suosittelee itsehoitoon? Muun muassa kolmea venytysliikettä.. Antti Heikkilän mielestä seuraavat kolme liikettä riittävät pitämään selän kunnossa:

1. Selän taaksetaivutus työntämällä vatsalla maatessa käsin ylävartalo ylös lantion jäädessä maahan. Tämä on siis joogan kobra asana, mutta liike tehdään McKenzien tavalla pumppaamalla. Siis rauhallisen hengityksen tahdissa ylävartalo ylös sisäänhengityksellä ja uloshengityksellä alas. Toistetaan kymmenisen kertaa. Tämän liikesarjan voi tehdä pari kertaa päivässä. Selkälihasten tulee pysyä rentoutuneessa tilassa koko ajan.

2. Lonkkien venytys istumalla puolittain ja sivuttain penkin tai sängyn reunalla. Toinen jalka viedään penkille polvi koukussa kiertäen raajaa lonkasta ulkokiertoon. Toinen jalka lasketaan penkin reunan yli lattialle koukistaen polvesta. Tartutaan molemmilla käsillä reunan yli menevän polven suuntaan, jolloin liike koukistaa ja kiertää hieman selkää. Kun venytys alkaa tuntua pakarassa, pysytään asennossa 20 sekuntia. Liike tehdään kolme kertaa ja sama toistetaan toiselle puolelle.

3. Seisten jalat ristissä ja polvet suorina taivutetaan selkää eteenpäin kohti lattiaa. Liike aloitetaan päästä nikama kerrallaan pyöristämällä selkää vähitellen. Annetaan ylävartalon taipua niin pitkälle kunnes venytys tuntuu reisissä ja pakaroissa. Pysytään asennossa jonkin aikaa ja noustaan sitten nikama nikamalta ylös. Sitten vaihdetaan jalkojen asento ja sama liike toistetaan.

Jos en muuta ehdi itseni hyväksi päivässä tehdä, niin nämä liikesarjat ainakin. Suosittelen sinuakin ottamaan nämä liikkeet päiväohjelmaasi eritoten jos jo kärsit pienistä tai isommistakin selkäongelmista. Päälle vielä suht rauhallista hengityksen tahdissa tehtävää joogaa, joka yhdistää mielen ja kehon, kuten esm kundaliinijooga, johon olen itse ihastunut. Joogan avulla löydät tasapainon ja mielenrauhan ja sitä myöten häviävät monet psykosomaattiset vaivat..

Kauraomenapaistos

Tämä resepti onkin otettu Prinsessa -lehdestä, vain pienillä raaka-aine muunnoksilla täydennettynä ja sokerinmäärällä vähennettynä :)

4-6 annosta

Pohja:
- 6-8 pientä luomuomenaa
- 2 rkl luomusiirappia
- 4 tl kanelia
- 1 dl vettä

Pinnalle:
- 1 dl sulatettua luomukirnuvoita
- 4 tl vaniljasokeria
- 0,5 dl intiaanisokeria
- 1 dl luomukauraleseitä
- n. 2,5 dl luomukaurahiutaleita

1. Paloittele omenat ja laita uunivuokaan. Valuta päälle siirappi ja vesi. Ripottele pinnalle kaneli.
2. Sekoita kulhossa voi, sokerit, leseet ja hiutaleet. Lusikoi seos omenoille.
3. Paista uunissa 200 asteessa 25 minuuttia.
4. Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

Kundaliinijooga

Huomasin kahdessakin aikakausilehdessä mainoksen Maya Fiennesin kirjasta "Täyttä Elämää Joogalla". Kiinnostukseni heräsi ja hankin kirjan käsiini. Opus käsittelee kundaliinijoogaa ja kuinka sen saa nivottua osaksi arkielämäämme. Kyseinen joogan suuntaus työstää kehon sisäisiä energiakeskuksia, chakroja.

 

Otinkin heti osaksi päivittäistä elämääni  lämmittelysarjan, koska se auttaa saamaan selkärankaan liikkuvuutta ja itselle energiaa alkavaan päivään. Aamuisin olen niin kankea ja etenkin selkä, niska ja hartiaseutu ovat jäykkääkin jäykemmät. Maya kertoo, että harjoitukset virkistävät selkäydinnesteen virtausta, purkavat myrkkyjä kudoksista ja vetristävät selkärangan kakkia 24 nikamaa, jolloin rangan liikkuvuus lisääntyy.

Kokeilin joskus astangajoogaa vuoden verran enkä kerta kaikkiaan saanut siitä kipinää jatkaa pidemmälle. Se oli minusta niin puuduttavan tylsää. Tämä kundaliinijooga näyttää sopivan minulle huomattavasti paremmin. Toki takana on vasta pari viikkoa, mutta joka ikinen aamu olen herännyt normaalia aikaisemmin joogaamaan ja oikein odotan sitä. Se on todellakin jotain se. Mikään muu asia ei ole saanut minua vapaaehtoisesti heräämään yhtään aikaisemmin kuin olisi pakko. Liikkuvat lämmittelysarjan harjoitteet ovat mukavia ja niihin yhdistyvä kunnollinen hengitys piristää olon ja kuittaa pienesti lyhyemmät yöunet. 

Jatkossa aion tutustua tähän kundaliinijoogaan paremmin ja ottaa lisää liikesarjoja mukaan arkeeni.  Netistä löytyy vain tuon linkin lämmittelysarja videona. Liikkeet tajuaa kyllä paljon paremmin, kun ne katsoo videolta. Kirjan ohjeiden mukaan tehdessä saattaa jotain oleellista jäädä pois. Maya on tehnyt erilaisia dvd:itä kundaliinijoogasta ja niiden avulla opiskelen jatkossa lisää.

Dharman eli elämän tarkoituksen laki

"Jokaisen elämällä on tarkoitus. Meillä kullakin on ainutlaatuinen lahja ja ainutlaatuinen tapa ilmentää sitä. On jotakin jota sinä osaat tehdä paremmin kuin kukaan muu maailmassa. Ja jokaista ainutlaatuista lahjaa ja sen ainutlaatuista ilmentymistapaa vastaavat myös ainutlaatuiset tarpeet. Kun nämä tarpeet kohtaavat sinun luovan tapasi ilmentää lahjojasi, syntyy innostusta, joka saa aikaan vaurautta. Ilmentäessäsi lahjojasi tarpeittesi tyydyttämiseksi, luot hyvinvointia ja runsautta, jolla ei ole rajaa. " -Deepak Chopra-

Mitkä sitten ovat ainutlaatuiset kykysi? Tämä on omasta mielestäni ollut äärettömän vaikea kysymys. En ole aikaisemmin osannut vastata tähän ollenkaan. Tätä ainutlaatuista kykyä käyttäessäsi kadotat ajan tajun, se saattaa sinut ajattomaan tietoisuuden tilaan. Deepak Chopra neuvoo kysymään itseltäsi, mitä tekisit, jos sinun ei tarvitsisi huolehtia rahasta, vaan sinulla olisi riittävästi aikaa ja rahaa tehdä mitä tahansa. Esitä tämän lisäksi itsellesi vielä toinen kysymys: miten voin käyttää kykyjäni auttaakseni muita?

En ole kyllä vieläkään löytänyt yhtään sellaista kykyä itsessäni, joka olisi parempi kuin kellään muulla, mutta ainakin pari sellaista, joista nautin ja joita käyttäessäni tunnen olevani oikealla polulla. Kävin kevään aikana Intialaisen päähieronnan perus- ja jatkokurssin. Huomasin jo näiden kurssiviikonloppujen aikana, että tässä on nyt jotain mitä osaan luontaisesti tehdä. Kuten kouluttajakin näyttöhoitoni tekemisen jälkeen minulle kertoi, niin olen luonnostani hoitaja, minulla on hoitajan kädet. Se oli mukava asia kuulla ja vahvistus sille, että olen nyt elämässäni matkalla oikeaan suuntaan.

Joitain kykyjä voit etsiä vaikka omasta lapsuudestasi käsin. Minkä tekemisestä nautit silloin? Mikä oli haaveammattisi? Lapsuudessa olet vielä niin hurjan paljon lähempänä omaa sisäistä itseäsi, sieluasi. Vastaukset löytyvät kenties helpommin kaivamalla vastauksia näihin kysymyksiin juuri elämäsi alkutaipaleelta. Itse muistan nauttineeni tarinoiden kirjoittamisesta ja siinä olin vieläpä hyvä. Nykyäänkin nautin paljon kirjoittamisesta, vaikkakin ajan puutteen vuoksi joudunkin useimmiten vain hutaisemaan jotain kasaan. Mutta sekin jo antaa itselleni voimaa. Kun oikein on aikaa kirjoittaa, niin silloin pääsen juuri siihen tiettyyn olotilaan, jossa aika katoaa ja flow kukkii :)

Lapsuusajalta muistan myös sen, kuinka kouluikäisenä leikin usein opettajaa. Olen ainut lapsi ja useimmiten leikin tätä leikkiä omissa oloissani opettaen mielikuvitusluokalle :) Tästä lienee suhteellisen pieni matka unelmaani Elämäntaidon valmentajan ammatista. Vaikka se ei olekaan opettamista, niin lempeää ohjaamista kuitenkin.

Mitkä ovat sinun erityiset kykysi?

Takertumattomuuden laki

"Pyrkiessämme luomaan sitä, mitä elämässämme haluamme, meidän tulee luopua takertumisesta tiettyyn lopputulokseen. Sinulla on päämäärä, selkeä tavoite, mutta voit muuttaa suuntaa milloin tahansa, jos löydät jonkin korkeamman päämäärän tai jotain innostavampaa. "

Äkkiseltään tuo kuulostaa kyllä hieman hullunkuriselta. Jos haluat vaikka päästä lomamatkalle Kreikkaan, niin sinun tulee kuitenkin antaa mahdollisuus sille tosiasialle, että saatatkin päätyä Balille :) Haluat jotain tiettyä, mutta se tavoite ei toteudukaan, vaan annat päämäärän muuttua matkan varrella. Ei sinänsä, etteikö Bali olisi kiinnostavampi kuin moneen kertaan kolutut Espanjan rannat, mutta alkuperäinen toive ei näin kyllä toteudu. Mutta tarvitseeko sen ?

"Kun et itsepintaisesti pidä kiinni päämäärästäsi, voit käyttää esille nousevia tilaisuuksia hyväksesi. Esimerkiksi jokainen elämässäsi kohtaama ongelma pitää sisällään tilaisuuden johonkin parempaan. Ole valpas ja avoin näille tilaisuuksille. Siten ratkaisu ongelmaan ilmaantuu spontaanisti. Kun astut kaikkien mahdollisuuksien kenttään avoimena rajattomille mahdollisuuksille, koet elämän hauskana seikkailuna."

Ole avoin uusille asioille ja mahdollisuuksille, joita elämä eteesi tuo. Loppupeleissä huomaat, että näinhän kaiken pitikin mennä. Kaikella oli tarkoituksensa ja erilaiset kohtaamasi ongelmat ja tilanteet ohjasivat sinua juuri oikeaan suuntaan. Elit elämäsi täydesti kaikessa loistossaan.

Lainaukset kirjasta Seitsemän Onnellisen Elämän Ohjetta, Deepak Chopra

Aikomuksen ja halun laki

Viides Henkisen Elämän Laki on Aikomuksen ja Halun Laki (Deepak Chopra: 7 Onnellisen Elämän ohjetta):

"Jokainen aikomus ja halu pitää sisällään oman toteutumisensa mekanismit. Aikomuksella ja halulla on puhtaan mahdollisuuden kentässä ääretön organisoiva voima. Viedessämme uuden aikomuksen puhtaan mahdollisuuden maaperään, valjastamme tämän rajoittamattoman organisoivan voiman työskentelemään puolestamme."

Mitä tämä siis tarkoittaa? Seuraavia askeleita noudattamalla voit toteuttaa unelmiasi:
1. Pujahda tyhjyyteen, ajatusten väliseen tilaan. Parhaiten se onnistuu meditoimalla.
2. Kun olet siellä Olemisen tilassa, ajatusten välisessä tyhjyydessä, puhtaan mahdollisuuden kentässä, niin ole siellä rauhassa. Kun olet valmis ja aloitat matkasi pois tuosta tilasta, niin juuri siinä kohtaa päästä irti kaikki aikomuksesi ja toiveesi. Universumi alkaa työskennellä puolestasi.
3. Pysy arjessasi tietoisena todellisesta Itsestäsi, sielustasi, yhteydestäsi puhtaan mahdollisuuden kenttään.
4. Älä takerru lopputulokseen. Se voikin olla ihan jotain muuta kuin mitä aluksi ajattelit. Kaikkeen on syynsä ja jos asiat eivät mene kuten toivoit, niin universumilla on todennäköisesti paljon suurempia suunnitelmia, kuin itse olit hahmotellut.
5. Luota siihen, että universumi huolehtii unelmasi kaikkien yksityiskohtien toteutumisesta.

Helpommin sanottu kuin tehty :)

Pikkuruiset pannarit

16 kpl

- 2 kpl luomukananmunia
- 3 dl esm luomukauramaitoa
- 2 dl luomutäysjyväspelttijauhoja tai 2 dl luomukaurajauhoja
- 4 rkl intiaanisokeria (tai luomuruokosokeria)
- 0,5 tl ruususuolaa
- 0,5 tl leivinjauhetta
- tarjoiluun tuoreita marjoja tai hilloa, ja lisäksi vaniljakastiketta.

Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää joukkoon muut ainekset. Sekoita taikina tasaiseksi ja anna turvota vartin verran. Voitele muffinssivuoka luomukirnuvoilla. Valuta/lusikoi taikina syvennyksiin. Paista 200 asteessa uunin alaosassa noin 25 minuuttia. Tarjoile marjojen tai hillon ja vaniljakastikkeen kanssa.

Vähimmän vastuksen laki

Neljäs Henkisen Elämän Laki on Vähimmän vastuksen laki. Luonto ei juuri ponnistele tai vastusta sitä, mikä on. Kukat eivät yritä kukkia, ne vain kukkivat, linnut eivät yritä lentää, ne vain lentävät. Aurinko paistaa ja kuu ja tähdet loistavat, koska niiden kuuluu niin tehdä. Ne ovat mitä ovat. Ihmisen olemuksen mukaista on taas toteuttaa unelmia materiaalisessa maailmassa helposti ja vaivatta.

Kun toimimme ja tavoittelemme valtaa ja rahaa egosta käsin, itsekkäästi, hukkaamme eniten energiaa. Vähiten ponnistuksia taas tarvitaan, kun toimintamme liikkeelle panevana voimana on rakkaus. Kun rakkaus motivoi tekojasi, energiasi moninkertaistuu ja kasaantuu - ja voit käyttää saamasi lisäenergian luomaan mitä tahansa haluatkin.

Käytännössä voit toteuttaa Vähimmän Vastuksen Lakia kolmella tapaa:

1. Hyväksy asiat sellaisina kuin ne ovat, ei sellaisina kuin toivoisit niiden olevan. Kun esimerkiksi selkä hajoaa ja joudut olemaan töistä pitkään poissa, etkä myöskään pääse tuulettumaan ystäviesi kanssa tai ylipäätään tekemään niitä asioita, joita haluat, koska selkä on kaput, niin hyväksy kyseinen tilanne. Vastustamalla sitä, luot vaan itsellesi vieläkin kurjemman olon ja paraneminenkin hidastuu. Älä valita kohtaloasi, vaan hyväksy se ja ala tehdä tarvittavia asioita, jotta kuntoudut mahdollisimman nopeasti taas takaisin tolpillesi. Hyväksy "pakkolepo". Nyt kerrankin on aikaa katsoa vaikka kaikki 7 kautta Gilmoren tyttöjä :)

2. Ota vastuu tilanteesta. Se merkitsee kykyä löytää luova vastaus tilanteeseen sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Tätä sivusin jo tuossa aikaisemmin. Kaikkien tapahtumien taustalla on kätketty merkitys, joka palvelee omaa kehittymistäsi. Itse olin todella stressaantunut liian täyteen ahdetusta ja kiireisestä elämästä. Koko viime syksyn terveys reistaili ja koska en siltikään pystynyt jarruttamaan tahtia, niin kroppa päätti ottaa isot aseet käyttöön ja teetti pakkolevon kosauttamalla selän taas toimintakyvyttömäksi. Nyt olikin sitten aikaa hengähtää ja miettiä tulevaisuutta ja päästä taas paremmin kiinni henkisen elämän oppeihin ja niiden tarjoamaan johdatukseen. Alkujärkytyksen jälkeen otin kirjat käteen ja lähdin etsimään ratkaisua tilanteeseeni.

3. Luovu tarpeestasi vakuuttaa ja taivuttaa muita näkökantaasi. Silloin kaikki vastustus vähenee. "Ei ole järkevää olla jäykkä korkean petäjän tapaan, joka katkeaa ja kaatuu mrskyssä, vaan joustava kuin kaisla, joka myrskytuulessa taipuu ja selviytyy". Kun lopetat taistelemisen ja vastustamisen, tulet kokemaan nykyhetken täydesti. Kuinka monta konfliktia olenkaan välttänyt noudattamalla tätä. Toki tämä on myös omasta mielestäni vaikein kohta tässä laissa ja se unohtuu minulta usein. Mutta nykyisin saan itseni jo paljon nopeammin kiinni hukatessani suunnan ja saan heitettyä itseni helpommin puolustamattomuuden moodille.

Karman eli syyn ja seurauksen laki

Kolmantena henkisen elämän lakina Deepak Chopra esittelee Karman eli syyn ja seurauksen lain kirjassaan Seitsemän Onnellisen Elämän ohjetta.

Karma merkitsee sekä toimintaa, että toiminnan seurauksia, se merkitsee yhtä aikaa syytä ja seurausta, koska jokainen teko synnyttää energiaa, joka palaa luoksemme kaltaisenaan.

Kaikki, mitä tänä hetkenä tapahtuu, on seurausta valinnoista, joita olet tehnyt menneisyydessä. Sinun on tultava tietoiseksi siitä, että luot jatkuvasti tulevaisuutta niillä valinnoilla, joita elämäsi kunakin hetkenä teet.

Jotta voit luoda hyvää karmaa, sinun tarvitsee kysyä itseltäsi aina valintaa tehdessäsi: "Mitä seurauksia tällä valinnalla on, tekeekö se minut ja ne, joita valinta koskee, tyytyväisiksi?" "Miltä valintani sydämessäni tuntuu, miellyttävältä vai epämiellyttävältä?" Nämä kysymykset auttavat sinua tekemään luonnostaan oikeita valintoja.

Omat suunnitelmani uudesta urastani tuntuvat sydämessäni hyvältä ja oikealta. Uusi tulevaisuuden ammattini ei pelkästään tule auttamaan muita ihmisiä ja luomaan hyvää karmaa sitä kautta, vaan myös minua itseäni olemaan ja elämään lähempänä omaa sieluani, omaa sisäistä luontoani. En enään pyristele työssä, joka on ihan ok, mutta jossa en kuitenkaan koe ihmisenä kehittyväni, tai jossa en pysty auttamaan muita haluamallani tavalla. Olen aina kaivannut itselleni työtä, jolla on oikeasti Merkitystä isolla M:llä :) Silloin saan kosketuksen sieluuni ja samalla koko maailmankaikkeuteen. Ja sydämessäni on rauha.

Seitsemän Henkisen Elämän lakia

Nyt kun minulla on selkeä tavoite/unelma (Elämäntaidon valmentajan ammatti), niin mieliala on oikein hyvä. Arki tuntuu oikein maukkaalta, eivätkä tavanomaiset ärsytyskynnyksen ylittävät ongelmat pääse aiheuttamaan eripuraa tai rikkomaan mielenrauhaani.

Jotta pääsen hyvään vauhtiin unelman toteuttamisessa, tarvitsen hieman buustia kirjahyllyni antimista. Ajatuksenani oli ottaa sieltä "Salaisuus" -kirja, joka on kyllä oiva apu juuri tähän tarkoitukseen, mutta katseeni osuikin jonkin aikaa sitten kirpparilta löytämääni Deepak Chopran teokseen: Seitsemän Onnellisen Elämän Ohjetta. Veikkaisin, että se on vieläkin parempi valinta. Tämän henkisen opettajan mukaan sisäistettyämme nämä lait, menestyt kaikissa hankkeissasi.

Nuo seitsemän henkistä elämän lakia ovat:

1. Puhtaan mahdollisuuden laki
2. Antamisen laki
3. Karman eli syyn ja seurauksen laki
4. Vähimmän vastuksen laki
5. Aikomuksen ja halun laki
6. Takertumattomuuden laki
7. Elämän tarkoituksen laki

Näistä olen tänään kahlannut läpi kaksi ensimmäistä.

Chopra sanoo kirjassaan, että kun sinulla on yhteys henkeesi, sieluusi, sinulla on kyky toteuttaa minkä tahansa unelmasi ja se on puhdasta mahdollisuutta. Tuon yhteyden löydät kolmella tavalla; olemalla hiljaisuudessa päivittäin, meditoimalla puoli tuntia aamuin ja illoin, sekä päättämällä joka aamu, ettet arvostele päivän aikana mitään.

Lapsiperheen arjessa noita mainittuja tapoja pitää kyllä vähän soveltaa, esimerkiksi meditoimiselle ei kyllä ole aikaa kuin korkeintaan viisi minuuttia kerran kaksi päivässä, mutta onhan sekin toki jo jotain. Hiljaisuuden toteuttaminen onkin sitten lähinnä vain valintakysymys. Voisin jättää joitain ohjelmia iltaisin katsomatta tv:stä, kun lapset ovat menneet nukkumaan ja sen sijaan venyttelisin/joogaisin jonkin aikaa täydessä hiljaisuudessa. Tiedän, että se on myös rentouttavampaa kuin venyttely samalla, kun tuijottaa tv-ohjelmaa. Mutta voi, kuinka hankalaa onkaan napsauttaa se virtakytkin kiinni.. Arvostelemisesta jättäytyminen olisikin sitten täyttä työtä, se kun tarkoittaisi sitä, että omia ajatuksia pitäisi seurata koko päivän. Mutta otetaan tämäkin mukaan rutiineihin ainakin hyvän aikomuksen tasolla jos ei muuten. Pienin askelin kohti muutoksia, jotta muutokset pysyvät arjessa mukana. Ajan kanssa voi aikoja ja kertoja sitten pidentää.

Antamisen laista Chopra sanoo: "Elämässäsi on annettava ja vastaanotettava, jotta voit pitää haluamasi asiat kiertoliikkeessä". Eli mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. "Kaikki millä on elämässä arvoa moninkertaistuu, kun sitä annetaan. Se, mikä ei moninkertaistu antamalla, ei ole joko antamisen tai vastanottamisen arvoista." Aina kun tapaat jonkun ihmisen, anna hänelle lahja. Se voi olla kukka, kohteliaisuus tai rukous. Voit vaikka pelkästään toivoa hiljaa mielessäsi tapaamallesi ihmiselle onnellisuutta, iloa ja riemua. Tällainen antaminen on Chopran mielestä erittäin voimakasta vaikutukseltaan. On kuitenkin osattava myös vastaanottaa, mitä itse toisilta ja elämältä saa ja ottaa kaikki se vastaan suurella kiitollisuudella. Tätäkin lakia pyrin jatkossa parhaani mukaan toteuttamaan. Jos en nyt kovin aineellisesti vielä tässä vaiheessa, niin ainakin miettimällä kohdatessani jonkun perheenjäsenen, ystävän, läheisen tai muun ihmisen, että mitä minä voin antaa juuri tälle ihmiselle, miten voin häntä auttaa.  Kunhan vain muistan kyseisen lain, kun tapaan jonkun :)  Tässä arjen hulinassa kun välillä tuntuu, että sitä alkaa olla jo kovastikin dementoitunut :) No, kertaus on opintojen äiti ja kunhan muistan edes silloin tällöin, niin pikku hiljaa tavasta tulee kyllä kiinteä osa arkea..ja minua.

Lisää näistä laeista seuraavissa postauksissa.

Henkiopasmeditaatio

Henkioppaista puheenollen (viitaten edelliseen kirjoitukseeni), löysin jo aika kauan aikaa sitten netistä tällaisen Henkiopas meditoinnin, jonka avulla voit tavata henkioppaasi ja saada häneen yhteyden. Meditaation selostaja vaikuttaa kyllä siltä, kuin hän olisi vähän liiankin syvällä henkimaailman asioissa :) Se tuo tuohon meditaation tietynlaisen huumorin pohjavireen.

Itse olen kuunnellut tämän vain kerran ja silloinkin puolella korvalla kahvitauolla. Jossain vaiheessa meditaatiota kuvittelet oven, josta tuo sinun oma henkilökohtainen henkioppaasi astuu esiin. Olin odottanut näkeväni jonkun harmaahapsisen vanhan naisen, mutta sisälle astuikin lyhythiuksinen Highlander tyyppinen Christopher Lambertin näköinen mies :) Ei paha...ei todellakaan..

Toivottavasti sama heppu ilmestyy, kun kuuntelen tuon pätkän rauhassa uudelleen :) Äsken se ei kyllä onnistunut, kun yritin saada saman efektin aikaan. Ehdin torkahtaa, ennenkuin henkioppaani ilmestyi...Parempi onni seuraavalla kerralla :)

Elämässä pitää olla aina uusia tavoitteita

Kolmenkympin kriisiä minulla ei ole koskaan ollut. Elin silloin sen aikaista unelmaani, perheen perustamista. Avioeroperheen ainut lapsi toteutti haaveensa isosta perheestä. Toki elämä oli pienten lasten ja talonrakennusprojektin vuoksi raskasta, mutta kaikki tarvittavat palaset tuntuivat kuitenkin olevan kohdallaan. Sittemmin mies on kyllä tippunut kuvioista tavalla jos toisella.

Mutta nyt kyllä alkaa vahvasti tuntua siltä, että joko se kolmekymppinen tulee myöhässä tai sitten nelikymppinen alkaa jo orastella, koska olo on melko onneton. Minä, jonka lasi on aina puoliksi täynnä, en tahdo päästä ylös siitä alhosta, johon olen huomaamattani humpsahtanut. Tunnen olevani elämäni kanssa jotenkin paikallaan, jumissa. Tiedän, että jotain pitäisi tehdä ja periatteessa tiedän jopa että mitä. Mutta pelot estävät minua vielä tekemästä tarvittavia muutoksia. Lähinnä taloudelliset sellaiset. Raha tuntuu tulevan seinän lailla vastaan jokaisen parannusehdotuksen kohdalla. Vaikka toisaalta pitäisi vaan uskoa siihen, että elämä kantaa.

Ihmisellä pitää olla aina uusia tavoitteita ja unelmia, muuten sitä nuutuu ja masentuu, menee tunnottomaksi. En pysty oikein kiinnittymään tähän hetkeenkään, nyt kun tavoitteet ovat niin hakusessa, tai ennemminkin rohkeus ei riitä toetuttamaan niitä. Kun isot palaset ovat kohdillaan, riittää unelmaksi vaikka ulkomaanmatka tai jotain muuta pienempää, mutta ennen sitä pitäisi löytää rohkeutta muuttaa elämänsä oman näköiseksi. Sellaiseksi, miltä juuri nyt näyttää. Sehän muuttuu vuosien karttuessa, niin henkisesti, fyysisesti kuin mentaalisestikin. Olen miettinyt oman yrityksen perustamista, joka keskittyisi hyvinvoinnin ympärille ja olenhan käynyt mm. intialaisen päähieronnan kurssin. Ajatuksena on ollut hakea niitä tarvittavia tietoja ja taitoja joita tarvitsen tuota unelmaani varten. Tiedän kuitenkin, etten kokopäiväisesti haluaisi antaa hoitoja. Työn pitäisi sisältää jotain muutakin. Näitä ajatuksia olen pyöritellyt päässäni pääsemättä juuri puusta pitkälle.

Ystävä laittoi tässä talvella tekstiviestin: "Keksin sulle uuden ammatin: life coach!" Ajattelin, että sitä olen joskus itsekin miettinyt ja ehdin kovasti jo innostuakin, kunnes näin koulutuksen hinna: siis 5000 €! Just. Mistä minä sen rahan repisin. Into hiipui. Kuitenkin tuo Elämäntaidon Valmentajan ammatti sopisi minulle kuin nappi silmään, se olisi juuri sitä mitä olen etsinyt jo vuosia ja tuska siitä, että jälleenkerran raha on esteenä, sai todennäköisesti aikaan tämän tippumisen ahdistuksen ja masennuksen kuoppaani.

Nyt olen kuitenkin siinä pisteessä, että on jo otettava riskejäkin. On uskallettava ja kohdattava pelkonsa. Olen makustellut asiaa ja antanut sen hautua ja minulla on vihdoin selkeä tavoite: Elämäntaidon Valmentajan ammatti. Monesti sanotaan, että henkioppaat eivät pysty auttamaan sinua, jollei sinulla ole selkeästi ja tarkasti tiedossa mitä haluat. No, nyt on :) Jätän rahoitusasiat henkioppaiden hoitoon. Katsotaan, miten hoitavat asian ;)

Luonnollisia apuja selän toipumiseen

Sairasloma on nyt vihdoin "lusittu", sitä kesti tällä kertaa seitsemän viikkoa. Se on ilahduttavasti vähemmän kuin viimeksi pari vuotta sitten, jolloin selän aiheuttamaa "lomaa" kesti 4 kuukautta. Edellisellä kerralla en tehnyt mitään liikunnallista, istuin päivät töissä järkyttävän epäergonomisissa asennoissa, enkä muutenkaan osannut varoa selkääni millään tavalla. Tällä kertaa keskivartalossa oli parempaa tukea, kiitos liikunnan, josta on tullut osa elämää (vaikkakin edelleen parantamisen varaa olisi hurjasti) ja olen osannut hoitaa itseäni paremmin.

Issiaksen nimellä tämä ongelma menee, kyseessä on jonkinlainen hermojen tulehdus- tai ärsytystila. Apua toipumiseen ovat todennäköisesti tuoneet mm. homeopaattiset lääkkeet, kuten Arnica montana C30, joka hillitsee tulehduksia ja edesauttaa kudosvaurioiden paranemisessa, ja Rhus toxcicodendron C30, joka tehoaa nivel, -lihas, ja hermosärkyihin. Näitä voi ostaa vaikkapa täältä. Suosittelen kuitenkin käymään ensin koulutetun homeopaatin vastaanotolla, joka osaa ohjeistaa homeopaattisten lääkkeiden käytössä ja jolla saattaa olla muitakin ässiä hihassa noiden kahden mainitsemani lisäksi. Luontaistuotekaupoista olen ostanut Solgarin vahvaa B-vitamiinia. B-vitamiinit ovat tärkeitä hermoston normaalille toiminnalle. Issiasvaivan aiheuttamiin kramppeihin helpotusta lienee tuonut myös magnesiumlisä, jota olen ottanut myös Solgarin purkista täyden päiväannoksen.

Superruokapuolelta olen lisännyt ruokavalioon Spirulina leväjauheen, joka on mm. hyvä gammalinoleenihapon lähde (GLA). Tuo GLA on hermostollemme äärimmäisen hyödyllinen, tulehdusta estävä rasvahappo. Myös Chlorella uusimpana ruokavalioni superfoodina on mukana auttamassa kropan uudelleenrakennuksessa, sen sisältämä CGF edistää kudosvaurioitten paranemista. Opti-MSM jauheen otan käyttöön ensi viikolla, koska se auttaa mm. erilaisten tukikudosten rakentamisessa ja kramppien poistamisessa.

Näiden avulla olen todennäköisesti toipunut nopeammin kuin viimeksi. Lisäksi tietysti luonnollisena lääkkeenä myös keskivartalon voimistaminen ja eritoten kunnon venyttelyt. Vartalon lihasepätasapainot ovat paljolti syynä kaikkiin selkävaivoihin ja niitä tästä kropasta löytyy vielä aimo annos.

Helppoa raakasuklaata

Nyt täytyy kyllä estoitta kehua Cocovin Raakasuklaan valmistuspakettia. On kyllä ykkösidea, ei muuta voi tällä hetkellä sanoa. Onhan sillä hintaa hunajaisesti, mutta miten ihana onkaan nauttia suklaasta, jossa on kaikki terveysvaikutukset edelleen tallella, eikä syödessä omatuntokaan kolkuta :) Kyllä siitä voi jo maksaakin. Ja kaikkein paras asia on sen helppous. Käytännössä katsoen vain sekoitat kaikki paketin raaka-aineet keskenään ja laitat jääkaappiin kovettumaan. Siellä raakasuklaa säilyy sitten pitkiäkin aikoja, käsittääkseni jopa viikkoja. Katso oheisesta linkistä lisää raakasuklaasta ja kyseisestä Cocovin tuotteesta.

En ole itse alkanut raakasuklaata vielä tekemään, koska en ole löytänyt tarpeeksi helppoa ohjetta, raaka-aineita siihen tulee kuitenkin aika paljon ja se vasta kalliiksi tulee, kun yrittää tehdä yrityksen ja erehdyksen kautta sopivaa koostumusta ja makua. Näin on ainakin käynyt joskus yrittäessäni itse sekoitella vihersmoothie juomia. Kun menee ihan metsään, niin eihän niitä saa alas kurkusta millään. Mutta tämä Cocovin raakasuklaa maistuu todella hyvältä! Paremmalta kuin kaupan valmiit luomusuklaat, jotka ovat menettäneet arvokkaita ravintoaineita valmistuksen yhteydessä.

Nyt olen saanut korvattua kaupan suklaan raakasuklaalla!! Tulee hyvä olo, kun on taas askeleen lähempänä parempaa terveyttä. Ja vieläpä näin maistuvalla tavalla :) Suosittelen.

Sisäinen keho

Eckhart Tolle puhuu usein sisäisestä kehosta, sen tiedostamisesta ja pitämisestä tietoisuudessa joka päiväisissä elämässämme. Tolle kehottaa keskittymään sisäisen kehon tuntemuksiin, kun haluaa ankkuroida itsensä tähän hetkeen. "Asettumalla kehoon" tunnet kehosi sisältäpäin, koet sen sisäisen elämän ja sitä myötä ymmärrät, että olet jotain ulkoisen muodon ylittävää.

Tuohon sisäiseen kehoosi pääset käsiksi aluksi parhaiten, kun makaat rauhallisessa paikassa ja tietoisesti havainnoit kehosi tuntemuksia, elämää sisälläsi. Tuntemukset voivat aluksi olla vain hyvin paikallisia ja pieni muotoisia, mutta harjoittelun avulla, tuntemus vähitellen leviää yhtenäiseksi energiakentäksi koko kehossasi. Tästä seuraava askel on saada tuo tuntemus pysymään myös kävellessäsi, tehdessäsi kotitöitä, kun johonkin kohtaa kroppaa sattuu jne. Silloin se ei olekaan enään niin helppoa. Tänään sain kuitenkin kosketuksen siihen myös kävellessäni ulkona (hakiessani lapsia päiväkodista ja koulusta). Se vihdoin jotenkin loksahti paikalleen. Hienointa oli se, että kun tunsin tuon sisäisen kehoni, olin täydesti hetkessä läsnä ja näin maailman jotenkin paljon voimakkaammin, kuin koskaan ennen. Se tuntui todella hyvältä, tätä lisää, kiitos! :)

 

Tolle mainitsee, että sairaudet saavat alkunsa suurelta osin silloin, kun et ole läsnä kehossasi. Kroppa rakastaa saamaansa huomiota ja sitä kautta myös itsensä parantaminen tulee mahdoliseksi. Vaikuttaa melkoisen järkeenkäyvältä, tähän täytyy nyt paneutua kunnolla. Olen nyt huomannut, että tämä on minulle paras tapa ankkuroitu tähän hetkeen. Usein avuksi tarjotaan keskittymistä omaan hengitykseen, mutta jotenkin se minun kohdallani ei toimi. Se vie jollain tapaa liikaa huomiotani. En koe silloin muuta maailmaa yhtä vahvasti, kuin keskittyessäni sisäiseen kehooni. En tiedä mihin tuo perustuu, mutta näin vain on. Usein kun yritän olla läsnä siinä mitä teen, niin pystyn kyllä hiljentämään mieleni, mutta en koe mitään sen kummallisempaa, ja muutamassa sekunnissa mieleni on taas ihan jossain muualla. Ajatusten hiljentäminen ei pelkästään riitä, mutta sisäisen kehoni tiedostamisella, saan vihdoin kiinni läsnäolosta ja sen voimasta.

Tutustu tarkemmin aiheeseen lukemalla Eckhart Tollen kirja "Läsnäolon voima".

Ja jälleen elämä meni uusiksi

Selkä se sanoi sitten taas sopimuksensa irti. Ensimmäisen kerran niin kävi vähän reilut pari vuotta sitten, jolloin olin peräti 4 kk sairaslomalla. Varsinaista syytä näille oireille ei löytynyt silloin, eikä tule löytymään nytkään, mutta jonkinlaisesta kudosvauriosta ja hermojen tulehdustilasta on kyse. Mitään kovia kipuja ei ole, mutta selkäongelma säteilee jalkoihin sen verran rankkoja oireita, että mm. nukkuminen ilman lääkkeitä on sula mahdottomuus. Heti kun pistän pitkäkseni, niin oikea jalka alkaa krampata. Nuku nyt siinä sitten, krampit kun eivät helpota ilman relaksantteja. Päivisin asentoa pitää muuttaa jatkuvasti: hetki selällään, sitten kävelylenkki keittiöön ja olohuoneeseen, venyttelyliike lattialla, ylös ja kävelylle, sitten selälleen lattialle, seuraava venyttelyliike, hetki sohvalla istuen ja sitten taas ylös ja liikkeelle ja sitä rataa. Aika rentouttavaa ettenkö sanoisi :) Pitempi aika pystyasennossa aiheuttaakin sitten jo peräti kipua selkään ja tietysti säteilyoireiden pahenemisen.

Aluksi olin melko järkyttynyt ja epätoivoinen, koska selkä kosahti ihan liian helposti. En edes tiedä, mikä johti tähän uuteen vauriotilaan. Joka tapauksessa, oli syy sitten mikä tahansa, niin se oli jotain äärimmäisen pientä, jota en edes huomannut. Yksi ilta, kun menin nukkumaan, se alkoi aivan varoittamatta. Nyt kun olen ehtinyt miettiä asiaa, niin olen tajunnut, etten ole tehnyt riittävästi töitä säilyttääkseni selkäni kuosissa. Kolme kertaa viikossa kuntosalin jumpissa, ei kerta kaikkiaan riitä. Minun vatsa- ja selkälihasalueeni tulisi olla kuin panssari ja lihaksetkin venyä niin, ettei kireys vedä asentoani vinoon. Ajatuksissa on kyllä koko ajan ollut, että näistä asioista pitäisi huolehtia, mutta sitä mukaa, kun selkä kuntoutui aina vain paremmaksi, niin lihastyöt ja venyttelyt jäivät. Kolmen pienen lapsen huushollissa, jossa mies on lähestulkoon koko ajan poissa, ei kerta kaikkiaan tahdo aika riittää. Se on aina jostain poissa, joko kotitöistä (kämppä kuin räjähdyksen jäljiltä) tai unesta (olen kuin nukkuneen rukous). Ja toki väsyneenä päivän päätteeksi mieluummin röhnöttää sohvalla kuin ahkeroi lattialla :)

Se, että löytyy ainakin jonkinlainen syy tähän tilanteeseeni, auttaa pysymään positiivisena, kuten myös ehdottomasti se, että aikaisemmasta kokemuksesta viisaampana tiedän, että tämäkin aikanaan menee ohi.

Nyt täytyy soveltaa käytäntöön kaikkea tähän asti oppimaani sekä henkiseltä, sielulliselta että fyysiseltä tasolta. Ihan tärkeimpänä jälleen kerran Läsnäolo ja sen toteuttaminen joka päiväisessä elämässä. Ei ajatuksia siitä, mitä on edessä tulevina kuukausina ja sitä myötä mieltä täynnä pelkoja, vaan elämistä tässä hetkessä, päivä kerrallaan.

Pitää muistaa käyttää ajatuksen voimaa positiivisessa mielessä, eli tuoda tietoisuuteen se, että luomme ajatuksen voimalla kaiken elämässämme. Koko ruumiimme vaihtuu kokonaan uuteen muutaman vuoden välein, osa siitä muuttuu päivittäin, osa parissa kuukaudessa. Kokonaan uuden ruumiin omaamme siis joidenkin vuosien kuluessa tästä hetkestä. Jos jokin fyysinen ongelma pitkittyy siitäkin, niin sitä pitävät yllä ajatukset, sairauden tarkkaileminen ja huomion kiinnittäminen kyseiseen ongelmaan. Nyt tarvitsen positiivista ja iloista fiilistä, ja ajatuksia pelkästään siitä, minkä haluan olevan totta. Läsnäolon ja positiivisten ajatusten ja olon lisäksi vielä avitusta superfoodeista, luonnonmukaisista lisäravinteista, vaihtoehtohoidoista ja liikunnasta. Näistä ja niiden vaikutuksesta lisää myöhemmin.

Edelliseen postaukseeni ajatuksen voimasta viitaten, tämä voi olla hyvin juuri itse luomani tilanne. Pari kertaa olen yllättänyt itseni jopa toivomasta tätä, jotta pääsisin sairaslomalle..elämä on liian täynnä kaikenlaisia menoja, velvollisuuksia ja vaatimuksia. Olen ollut melkoisen uupunut. Mutta olen kyllä heti yrittänyt muuttaa ajatteluani kun olen huomannut, mitä mielessäni pyörii, koska ihan oikeasti tämä ei ole kivaa! Mutta se ei näemmä ole riittänyt...

Olin suunnitellut tälle vuodelle kyllä jotain ihan muuta kuin kuntoutumista uusista selkäongelmista. No, kaikella on tarkoituksensa, tälläkin..Elämä meni taas kerran uusiksi.

Pyydä - ja se annetaan

Ollessani Intialaisen käsi- ja jalkahieronnan kurssilla, tutkailin tauolla kouluttajan kirjahyllyä. Siellä oli mielenkiintoisia teoksia, tuttuja ja tuntemattomia. Eniten minua kiinnosti kirja nimeltään "Ask and it is given - learning to manifest your desires", kirjoittajina Esther ja Jerry Hicks. Tässä kirjassa esitellään Abrahamin opetuksia siitä, kuinka voit toteuttaa kaikki toiveesi. Tuo Abraham on sielujoukko rajan takaa.

Pääpointtina on se, että luot täysin oman todellisuutesi. Kaikki elämässäsi olevat ihmiset, asiat ja tapahtumat olet tuonut luoksesi omilla ajatuksillasi ja toiveillasi. Se, mihin keskityt, lisääntyy. Vetovoiman laki on kaiken pohjana. Kun toivot jotain, vaikka sielunkumppania elämääsi, niin universumi on heti valmis toteuttamaan tuon toiveen, se vastaa siihen välittömästi. Mutta jos tuota sielunkumppania ei toiveestasi huolimatta ala kuulua, et ole oikealla taajuudella toiveesi kanssa. Kirjassa annetaan 22 konkreettista ohjetta päästä oikealle taajuudelle kaikkien toiveidesi ja unelmiesi kanssa. Periaatteessa siihen riittää paljolti vain se, että olet onnellinen. Mutta jos olosi on masentunut ja surkea, niin siitä ei ole helppoa ponnistaa suoraan iloon ja onnellisuuteen. Ideana onkin nousta pienin portain aina parempaan fiilikseen ja sitä myötä vihdoin onnellisuuteen, joka sitten takaa nuo kaikki toivomasi hyvät asiat elämääsi.

Toivo, ole onnellinen, jätä toteutus universumille ja luota siihen, että toiveesi tulee toteutumaan. Suht simppeli kaava, mutta vaatii hieman työtä normijampalta. Jos et ole perusonnellinen ihminen, jonka lasi on aina puoliksi täynnä, on huomattavasti hankalampi päästä käsiksi siihen elämään jonka haluat itsellesi. Monet vellovat suruissa, murheissa ja ahdistuksissaan, ajatukset vain kiertävät ympyrää ja olo pahenee. Nuo ajatukset pitää saada katkaistua ja korvattua sellaisilla, jotka pikku hiljaa parantavat olosi ja tuovat sinut takaisin luonnolliseen tunnetilaasi eli onneen. Henkilökohtaisesti olen nykyisin jo siinä kohtaa menossa, että saan itseni kiinni noista ajatuksista melko pikaisesti, enkä uppoa liian syvään suohon. Saan suht helposti itseni takaisin pinnalle. Ei ole tarkoitus vältellä ikäviä tunteita, mutta niihin ei kannata jäädä kuin hetkeksi. Mitä kurjempi olosi on, sitä ikävämpiä asioita elämässäsi tapahtuu, ja sitten ahdistaa taas lisää ja pyörä jatkaa pyörimistään.

Itsekin pitää alkaa tutkailla omia ajatuksia tarkemmin, kun jotkut toiveet eivät sitten millään tahdo toteutua, vaikka kuinka toivon :) Jokin estää, mutta mikä..Tähän auttaa kyllä myös se, että pyrkii olemaan läsnä tässä hetkessä. Ajatuksistaan saa paremmin kiinni, eivätkä ne juokse päämäärättömästi sinne tänne omaa juoksuaan..Toiset toiveet (pienemmät) näyttävät kyllä toteutuvan melko helposti. Joululahjaksikin tuli kaksi sellaista asiaa, joita olin toivonut, mutta vain omassa mielessäni. Kukaan ei niistä tiennyt ja silti, ne asiat tulivat luokseni :) Erittäin rohkaisevaa..