Selkäni oli täysin poikki ja puhki ja pinoon työpäivän rasituksesta ja oli viittä vailla etten olisi jaksanut kammeta jo muutenkin yliväsynyttä itseäni vasta puoli kahdeksalta illalla alkavalle tunnille. Mutta luojan kiitos, että menin. Se tunti oli kuin hetki taivaassa ! Niin nautinnollista ja rentouttavaa. Satsin pilates ei missään nimessä ole rankkaa, vaan juuri hyvinkin leppoisaa. Tunnin jälkeen selkäni oli kuin uusi ! Mikä ihana tunne :) Melkein meinasin hämmästyksestä persiilleni lentää, kun tunnustelin uutta ehompaa selkääni...
Sen jälkeen olen käynyt aina kun mahdollista (eli toisin sanoen silloin tällöin) pilateksessa, yogalates tunneilla ja body balancessa. Selälle ehdottomasti paras noista vaihtoehdoista on pilates. Tein heti ensimmäisen tunnin jälkeen radikaalin päätöksen, että haluan jatkossa nauttia liikkumisesta jo sitä tehdessäni, enkä vasta sen jälkeen tulevasta hyvästä fiiliksestä. Se kun saattaa olla joskus yllättävänkin lyhytaikainen ilo. Joten aloin harrastaa muitakin Tikkurilan Satsin leppeämpiä tunteja. Pilates on rentouttavaa, yogalates (joka yhdistää siis joogaa ja pilatesta) ihanan rankkaa ja bodybalance..hmm, siitä ei ole oikein vielä muistikuvaa (vasta yksi tunti takana). Muistan vain sen, että tavallisen musiikin käyttö bodybalance tunnilla meditointimusiikin sijaan, on kyllä jokseenkin vikatikki. Se vaikeuttaa tekemisestä nauttimista ja tunnin rentouttavaa vaikutusta.
Pilates, yogalates ja bodybalance tunteja on harmittavan vähän tarjolla Satsissa ja tottahan toki, kun niistä innostuin, niin niitä vähennetään entisestään tulevalla kevätkaudella :( Onneksi parin tunnin aikatauluja muutettiin näiden vähennysten yhteydessä minun kalenteriini paremmin sopiviksi, joten eiköhän niitä kuitenkin riitä vielä ihan omiin tarpeisiini.
Innostuin tietenkin heti myös pilates ohjaajan koulutuksesta, koska olin niin hypessä lajin toimivuudesta omiin selkäongelmiini. Into loppui kuitenkin lyhyeen, kun näin koulutuksen hinnan. Miksi kaikki koulutukset maksavat aina monta tonnia ? Ravintovalmentajankin koulutus maksaa hunajaa. Se olisi vielä koulutustoive listalla (Pro Health). Pitää olla todella varma, mitä haluaa. On varmasti motivoituneita ihmisiä näillä kursseilla.
Mutta takaisin hyvältä tuntuviin liikuntamuotoihin vielä hetkeksi. Juoksemista päätin lisätä aerobisena liikuntamuotona, mieluiten ulkoilmassa, toki myös joskus juoksumatolla porhaltaen. Ensin oli kuitenkin liian kylmä juosta ulkona, keuhkot kun ei kestä. Sitten pakkaset vihdoin helpottivat ja sain ruuvattua nastat lenkkareiden alle, niin kuinkas ollakaan, sää muuttui ja nyt tarvitsisi luistimet alle ! No kyllä sitä ehtii vielä laittaa tassua toisen eteen ihan riittämiin. Kärsivällisyyttä siis, kiitos.
Ehdin kuitenkin yhden lenkin jo vetäistä ja juoksin ensimmäistä kertaa varmaan ikinä ilman korvissa pauhaavaa rockenrollia. Aikaisemmin musiikin voimalla olen jaksanut nipin napin vetää läpi "tylsän" liikuntasuorituksen. Kun kuuntelen musiikkia, häviän täydellisesti muihin maailmoihin, en ole kiinni tässä hetkessä tai todellisessa elämässä muuten kuin jalkojen koskettaessa maan pintaa. Tällä kertaa kun en kuunnellut mitään, niin juoksemisestakin tuli yht'äkkiä ihan eri tavalla nautinnollista kuin ennen. Pystyin paremmin olemaan läsnä omassa kropassa ja kuuntelemaan sielun ja intuition viestejä ja ideoita. Sanotaanko, että se oli erittäin antoisa juoksulenkki tulevaisuuden kuvioiden suhteen :) Parempi läsnäolo tekikin tylsästä puurtamisesta nautinnon ja idealähteen..
Eli uudella asenteella liikunnan suhteen tässä mennään eteenpäin. Nykyisin jo pelkkä ajatus mennä kuntosalille jumppaamaan on ihana, kun meneminen ei tunnu enään pakkopullalta, vaan on joka kerta jotain, mitä ilolla odottaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti