Tässä hetkessä eläminen on äärimmäisen vaikeaa, tai ainakin sen muistaminen. Kun nyt ajattelen, että keskityn vaikka tuntemaan kuinka sormeni näpyttelevät tietokoneen näppäimistöllä, miten hengitykseni kulkee ja mitä ääniä kuulen samalla ympäriltäni, niin tätä kestää vain maksimissaan puoli minuuttia, kun läsnäolo on jo hävinnyt. Puolen tunnin päästä huomaan asian ja yritän uudelleen...sen huimat puoli minuuttia. Eckhart Tolle sanoo, että kun näitä hetkiä vain lisää arkeensa, niin pikkuhiljaa tietoisuus alkaa muuttua ja siitä tulee suurempi ja suurempi osa elämääsi, siis läsnäolosta. Aluksi se onnistuu vain yksin ollessa, myöhemmin läsnäolon saa laajennettua sosiaalisiin tilanteisiinkin. Ja lopulta koko elämään. Voit kuvitella eläväsi tässä hetkessä, mutta useimmat ihmiset eivät niin tee. He ajattelevat lakkaamatta jotain, ovat ajatuksissaan joko menneisyydessä tai tulevaisuudessa, mutta eivät koskaan tässä hetkessä. Kuuntele ajatuksiasi, niin huomaat tämän.
Kun ihan oikeasti on tässä hetkessä ja keskittyy siihen mitä aistit havaitsevat, kuitenkaan esm nimeämättä mitään, vain kokemaan mitä näkee, tuntee, haistaa, maistaa ja kuulee eikä anna ajatusten viedä (mieli hiljaisena), niin kokemus on aika mahtava. Tärkeää on tosiaan olla nimeämättä asioita, olla kuin olisi pienen pieni lapsi, joka ensi kertaa havaitsee asioita tietämättä mitä ne oikeasti ovat. Voin usein kyllä olla ilman ajatusten papatusta, mutta en silti ole läsnä..siihen tarvitsee keskittyä, eli tuntemaan ja kokemaan kaikki mahdollinen juuri tässä hetkessä.
Muistan edelleen todella vahvasti, miltä tuntui esm eka- ja tokaluokkalaisena kevään tullessa, kun seurasi ja havannoi heräävää luontoa. Silloin sitä oli läsnä, eikä ajatusten viemänä, kokemus oli kaunis ja pysyy muistoissa koko elämän.
Ulkomaan matkoissa yksi suuri asia, mikä tekee niistä niin mahtavia on se, että silloin elää tässä hetkessä ja kokee kaikkea uutta kaikilla aisteillaan. KotoSuomessa olet melkoisen turtunut tuttuun ympäristöön, joten elät siinä ikäänkuin laput silmillä. Ulkomailla (mitä erilaisempi maa kuin oma maa mansikka sitä vahvempi kokemus) kaikki on uutta ja erilaista, ja koska reissu on verraten lyhyt, otat siitä kaiken irti olemalla läsnäolevassa hetkessä suurimman osan ajasta. Tuon kun pystyy siirtämään normielämään, niin tylsäkin arki alkaa vaikuttaa paratiisilta. Oikeasti..sellaisen tunteen voi löytää myös Suomessa ja vaikka kotisohvalla, kun alat uudestaan katsoa ympäristöä sillä silmällä.
Useimmiten ihminen odottaa aina jotain, hän haluaa olla koko ajan muualla kuin juuri siinä missä sillä hetkellä on. Tai hän haluaa saada jotain itselleen. Kun toiveet toteutuvat, niin hän jaksaa iloita siitä hetken ja jo taas hän kaipaa jotain muuta, joka tapahtuu vasta tulevaisuudessa. Ja tämä hetki jää taas kerran elämättä. Se on aika hassua, koska elämä on juuri tässä ja nyt, ei menneisyydessä eikä tulevaisuudessa. Ota elämässäsi aikaa oppia läsnäoloa ja huomaa ero. Olo on rauhallinen ja onnellinen, kun et koko ajan odota onnen odottavan jossain tulevaisuudessa, "sitten kun se ja se tapahtuu olen onnellinen" -ajatusmallia toteuttaen. Älä hukkaa elämääsi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti