Stressivapaaseen olemiseen

Onnistuin muutamassa viikossa loman jälkeen saattamaan itseni tiukkaan stressitilaan. Rinnassa puristi, kun päässä vilisi koko ajan kaikkea mitä pitäisi tehdä: "Pitää tehdä sitä ja tätä", "en millään ehdi kaikkea" ja "miten ihmeessä mä selviän tästä kaikesta". Normiarki töineen, kotitöineen ja harrastuksineen vie jo oman aikansa, lasten kanssakin pitäisi ehtiä olla ja tehdä asioita. Kun tähän vuoteen tuon kaiken lisäksi kuuluu vielä opiskelutkin, niin sain lisättyä siitäkin urakkaa aloittamalla luomuruokapiirin ja ryhtymällä pojan sählyjoukkueen joukkueenjohtajaksi (josta ei alunperin ollut harmainta hajua, mitä se pitää sisällään). Aika sopanhan tuosta sain sitten itselleni viritettyä. Ja lopputulema oli se, että selkä jälleen kerran sanoi sopimuksensa irti:  "Jos ei tuo nainen muuten ymmärrä, niin otetaan sitten  taas isot aseet käyttöön.." :)

Elämäntaidon Valmentajan koulutus vie paljon aikaa koulutusviikonloppuineen, harjoitusvalmennuksineen ja pienryhmätapaamisineen, mutta tämä ei itse asiassa verota voimiani yhtään, vaan päinvastoin voimaannuttaa. Jokaisesta koulutuksesta tai tapaamisesta lähden aina hymy huulilla ja onnellisella sydämellä. Aivan mahtavaa! Tuo koulutus on iso voimavara minulle tämän kiireisen vuoden aikana.

Kun on oikein kova stressi päällä, niin siitä on vaikea päästä irrottautumaan. Mutta kun se tavalla tai toisella onnistuu, niin paremmasta fiiliksestä on paljon helpompi pitää kiinni. Viime viikolla stressi laukesi ihan itsekseen, kun kurssitoverin kanssa tein harjoitusvalmennusta. Tilanne on niin mukava ja kun keskittyy hetkeen, niin loppuu se mielen jatkuva papatus kaikesta siitä, mitä pitäisi ja täytyisi tehdä. Stressinlaukeaminen tosin johti sitten siihen, että myös selkä sanoi poks.  Tuo lienee syynä siihen, että olen pysynyt stressittömänä. Jos selkä ei olisi pettänyt, niin olisin saattanut taas tipahtaa stressin syövereihin alta aikayksikön. Nyt kun stressivapaata aikaa kesti kauemmin kuin yhden illan, niin pystyin kunnolla vapautumaan siitä. Olen päättänyt että en enää stressaa, vaikka mikä olisi, ainakaan jos syynä on ajanpuute. Stressi tuhoaa soluja ja aiheuttaa kaikenmaailman ongelmia ja sairauksia. Vaikka olisi kuinka paljon tekemättömiä töitä, niin ne on ja pysyy vaikkei stressaisikaan :) Yllättävän yksinkertainen asia, mutta niin vaikea toteuttaa.

Avain onnistumiseen on pysyä tietoisena siitä, mitä mielessä liikkuu. Kun kuulet sanovasi mitä tahansa, mikä alkaa esimerkiksi sanoilla "pitäisi, täytyy tehdä", niin otat tuosta ajatuksesta kiinni ja muunnat sen niin, että sanotkin vaikkapa että "voin tehdä" tai "ei mun oikeasti PIDÄ tehdä yhtään mitään" :) Kun rinnassa alkaa puristaa ja verenpaineet nousta, niin se on selvä merkki siitä, että et ole tietoinen ja on taas aika kuunnella, mitä itsellesi mielessäsi sanot.

Seuraavan kerran kun ajatuksiisi eksyvät sanat: "En mä millään ehdi", niin kokeile muuttaa se muotoon "minulla on riittävästi aikaa kaikkeen olennaiseen". Ja tätä lausetta käytät sitten eräänlaisena mantrana siihen saakka, kun alat uskoa siihen ja tunnet sen totuudeksi :)

Juustoleipäset

Kun oikein tekee mieli leipää, mutta niitä hiilareita haluaisi vältellä, niin kannattaa tehdä nämä nopeasti valmistuvat juustoleipäset, joiden resepti löytyy karppaus.info nettisivulta. Siellä on paljon infoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ja monia muita reseptejä, joilla dieettiä voi helpommin noudattaa.

Tästä määrästä tulee neljä annosta:

-2 kananmunaa
-1,5 dl mantelijauhetta
-2 dl juustoraastetta
-1-2 tl leivinjauhetta

Sekoitetaan kaikki ainekset keskenään. Tehdään neljä-viisi kasaa taikinasta uunipellille leivinpaperin päälle. Paistetaan 225 asteessa kunnes alkavat muuttua kauniin ruskeiksi.

Tämä on ensimmäinen resepti, jonka avulla onnistuin tekemään ilmavia ja kohoavia leipäsiä/leipää, joiden raaka-aineet eivät ole normaalia vehnäjauho/hiiva linjaa. Maistuvat mainioilta, etenkin vielä lämpiminä!  Ja mikä parasta, ovat erittäin nopeita valmistaa!

Kun huomaa sielun eteen heittämät vihjeet

Kesäloman aikana Kundaliinijoogan harjoitukset lipsahtivat nekin loman puolelle. Kun kerrankin sai nukkua aamuisin niin pitkään kuin huvitti, niin siitä ilosta otti kyllä kaiken irti. Noustua olikin sitten kova kiire ehtiä tehdä jotain sen päivän aikana, joten hyvät aikeet jäivät odottamaan päivä parempaa.

Loppuloman puolella alkoivat ajatukset palata taas aamujoogan pariin, vaikka en vieläkään saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään sen suurempaa. Eräänä iltana otin käsiini taas Maya Fiennesin kirjan "Täyttä elämää joogalla", josta alunperin innostukseni kundaliinijoogaan lähtikin. Seuraavana päivänä aikasempaan blogikirjoitukseeni Kundaliinijoogasta oli tullut kommentti kyseisen joogalajin opettajaksi valmistuneelta ihmiseltä, joka mainitsi myös linkkejä, joiden takaa löytäisin lisää tietoa ja malliliikkeitä kundaliinijoogasta. Ihan mieletöntä! Se oli selvä merkki minulle, että tämä jooga tulee kuulumaan tulevaisuuteni tavalla tai toisella :)

Nyt olenkin kehitellyt omaa selkäjoogaani yhdistelemällä niin Mayan kuin muidenkin kundaliinijoogan sekä fysioterapeuttien minulle ohjaamia liikkeitä. Lempeää, selän liikkuvuutta lisäävää ja rentouttavaa joogaa: Caritas Yoga, tai Caritan Jooga :) Tarkoituksenani ei ole kehittää mitään uutta ja mullistavaa liikuntalajia tai joogamuotoa, vaan jotain mistä olisi apua selkäongelmaisille, maustettuna juuri minun kokemukseni syvällä rintaäänellä :) Osaan jo sieluni silmin nähdä, kuinka ohjaan tätä muille ihmisille, pienille ja isoille ryhmille. Raakilehan tämä vielä on, mutta tästä se pikku hiljaa kehittyy. Ihanaa!

Näin niitä uusia suuntia elämään löytyy, kun vaikka vain pienenkin hetken on niin läsnä tässä hetkessä, että kuulee intuition kuiskaukset ja huomaa sielun hienovaraiset vihjeet...

Kesäkurpitsa - jauhelihalasagne

Tässä yksi herkullinen vähähiilihydraattinen resepti:


Viipaloi ohuen ohuiksi viipaleiksi yksi kesäkurpitsa ja marinoi viipaleet. Marinadiin: luomuoliiviöljyä, 2 luomuvalkosipulin kynttä, basilikaa, oreganoa, mustapippuria ja ripaus Vogelin yrttisuolaa. Anna maustua.

Paista n. 400 g luomujauhelihaa ja sekoita joukkoon puolipakettia Philadelphia tuorejuustoa. Lisäksi mukaan tomaattipyreetä ja desi luomukermaa. Mausta maun mukaan.

Laita luomuvoilla voideltuun vuokaan kerroksittain marinoituja kesäkurpitsan viipaleita ja jauhelihakastiketta. Lopuksi koko komeuden päälle vielä mieleistä juustoraastetta.

Paista 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia.

Koiramäen pajutalli

Tässä on kiva paikka, jossa käydä lasten kanssa eritoten kauniina kesäpäivänä, Tuusulaan muuttanut Koiramäen Pajutalli. Miljöö on ihana, vanhan maatilan pihapiiri ja rakennukset. Sieltä löytyy mm. lastenaitta, jossa lapset voivat leikkiä kahvilaa, Peikkometsä hassuine pajusta tehtyineen peikkoineen ja muine örriköineen, jännittävä ullakko myymälä/kahvirakennuksessa, kanila söpöine pupuineen, museoaitta mielenkiintoisine esineineen, kahvilaterassi pähkinäpuun katveessa ja muuta kivaa. Lapset ovat viihtyneet siellä hyvin. Syksylläkin  näyttää olevan ohjelmaa tulossa, kun paikan päällä vietetään Kurpitsakarnevaaleja 22.-25.9. Suosittelen käymään! Äideille löytyy yllä mainittujen lisäksi myös ihania sisustusideoita ja kahvit herkkuineen.

Museoaitta

Peikkometsä

Päärakennus

Upeita pajutaideteoksia

Vähähiilihydraattinen ruokavalio

Elämäni ensimmäistä kertaa alan olla siinä pisteessä, että painoa pitäisi saada pois. Tähän mennessä en ole koskaan laihduttanut, mutta kun kaikki vaatteet alkavat käydä pieniksi ja vatsanseutu kasvaa kuin pullat olisivat uunissa, niin jotain on kyllä jo tehtävä asian hyväksi ja pian. Olen muuten hoikahko, lukuunottamatta tuota vatsan- ja lantionseutua. Syön kulutukseen nähden aivan liian paljon hiilihydraatteja. Vaikka syönkin lisäaineetonta ja useimmiten luomua ruokaa, niin painonhallintaan se ei kyllä vaikuta tavalla tai toisella. Arjen kiireessä ei vaan jaksaisi salaatteja väännellä tai oikeammin aika ei riitä siihen. Valmissalaatit taas maksavat maltaita. Parinkympin tienoilla painoin alle 50 kiloa (163 cm) ja vatsa täyttyi jo puolikkaasta Saarioisten valmispitsasta. Jenkeissä vietetyn au pair vuoden jälkeen paino nousi terveisiin mittoihin (54-56 kg) ja siellä pysyinkin pitkän aikaa. Nyt on luvut alkaneet nousta..Tuolla Amerikanreissulla tapasin muuten naisen, joka oli todella laiha, mutta vatsa oli iso, melkein kuin potkupallo. Hän ei ollut raskaana, ikää oli jo sen verran paljon. Mietin silloin, että toivottavasti noin ei käy minulle. Vaan kuinkas sitten kävikään. Taisi olla melkoinen "vetovoiman lain" esimerkki. Saat sitä, mitä ajattelet..

Luin Antti Heikkilän kirjan "Diabeteksen hoito ruokavaliolla" ja sen innoittamana päätin kokeilla hieman erilaista aamupalaa kuin aikaisemmin. Hänen mukaansa pääasiassa proteiinista ja rasvasta koostuva aamiainen kiihdyttää aineenvaihduntaa ja sitä myöten auttaa pudottamaan painoa. Hiilihydraatti ja sokeri (esm hedelmäsokeri) taas sabotoivat tämän positiivisen vaikutuksen. Minähän olen aamuisin vedellyt hedelmäsokeria oikein urakalla hedelmien ja smoothien muodossa. Olisiko tässä siis paljonkin perää ? Jatkossa aamiaismenuun kuuluu ainakin kananmunaa ja höysteeksi sitten vaihdellen juustoja ja lihaa. Ei mitään isoja määriä kerrallaan, mutta sen verran että jaksan lounaaseen saakka. Miehillä tämän vähähiilihydraattisen (rasvadieetin) ruokavalion vaikutukset näkyvät (painossa) kuulema nopeasti. Naisilla taas ei. No sehän on kiva se :)

Heikkilä painottaa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole sama kuin proteiinidieetti. Tässä dieetissä syödään mahdollisimman vähän hiilihydraatteja ja pääasiallisena energianlähteenä on rasva (voin, oliiviöljyn ja kookosöljyn/rasvan muodossa). Liika proteiini kun muuttuu elimistössä sokeriksi ja aiheuttaa sitä myöten myös terveyshaittoja. Itse kokeilin joskus proteiinipitoista dieettiä terveyssyistä, mutta se ei todellakaan toiminut toivotulla tavalla, olo peräti huononi. Heikkilä suosittelee välttämään myös hedelmiä mahdollisimman paljon hedelmäsokerin terveyshaittojen vuoksi. Lue tarkemmin tästä kyseisestä kirjasta, mutta näin en kyllä aio tehdä ainakaan pitkiin aikoihin, ne saavat jatkossa toimia karkkeinani. Eikö ne luolaihmisetkin aikanaan syöneet hedelmiä ?

Millekään tiukalle vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle en toki suin päin ryhdy. Kun arki töineen ja harrastuksineen taas alkaa, on vaikea löytää riittävästi aikaa tällekin ruokavaliolle, mutta mahdollisuuksien mukaan niin likelle kun pystyy. Suurin ongelma on töiden jälkeen, kun en ehdi salaattia väsätä, mutta ruokaa pitää saada itselle ja lapsille nopeasti, ennenkuin taas kiirehditään omiin ja/tai lasten harrastuksiin. Mietin tähän ratkaisuna, että ostaisin työpaikan ruokalasta vähän isomman salaattiannoksen ja söisin osan lounaalla ja loput kotona ennen harrastuksia. Se voisi toimia. Hintavaa, mutta edullisempaa kuin kaupan valmissalaatit..Kunhan vain muistan työpäivän päätyttyä ottaa sen salaatinjämän sieltä taukohuoneen jääkaapista mukaan. Onnistumisprosentti sille ei näet ole kovin korkea :)

Kikherne-tomaattikeitto

Olin jo lähdössä kauppaan ostamaan lisää ruokaa, kun päätinkin käyttää kaapin perukoilta löytyviä aineksia ja säästää siinä samalla rahaa. Kikherneistä ja tomaattikastikkeesta syntyi hyvä ja terveellinen keitto, eikä sen valmistamiseen tuhrautunut paljoakaan aikaa. Se onnistui yllättävän hyvin, koska yleensä kun kokeilen soveltaa reseptin itse, niin siitä ei tule kuin sanomista. Onneksi pysyin perusaineksissa, enkä alkanut liian rohkeaksi raaka-aineiden suhteen.

- 1 tlk luomukikherneitä
- 1 tlk luomu basilika-tomaatti pastakastiketta (pirkan on edullinen)
- 1 iso luomusipuli
- 2,5 dl vettä
- 1 tl + luomukasvisliemijauhetta (esm reformi)
- pikkuisen Vogelin yrttisuolaa
- luomukirnuvoita

Kattilassa kuullotetaan pilkottu sipuli voissa. Lisätään kikherneet, tomaattikastike, vesi, liemijauhe ja yrttisuola. Annetaan kiehua vartin verran ja sen jälkeen soseutetaan. Nautitaan :)