Lukion jälkeen vietin 9 kk New Yorkin osavaltiossa au pairina. Isäntäperheeni isä oli valokuvaaja, jonka työtä sain seurata ja välillä toimia myös hänen avustajanaan. Sain lainaksi vierailuni ajaksi yhden hänen järjestelmäkameroistaan. Innostuin tuolloin valokuvaamisesta ja tarkoitus oli jatkaa sitä myös kotona. Mutta eihän köyhällä opiskelijalla ollut varaa kunnon kameraan, joten ajatus juuttui mielen perukoille, jossa se pysyi taloudellisen tilanteen parannuttuakin. Nyt kun olen alkanut kirjoittamaan tätä blogia ja olen ottanut kuvia normidigikamerallani tänne sivuille, niin päätin vihdoin, että on aika toteuttaa tuo toive ja saada aikaan parempaa jälkeä tarkoitukseen sopivammalla kameralla. Joten Canonin eos D1000 on nyt matkalla uuteen kotiinsa. Tuo on varmaan markkinoiden edullisimpia järjestelmäkameroita, mutta riittänee hyvin harrastelijakäyttöön ja siihen sopivat Canonin erilaiset objektiivit (tärkeä pointti, vaikkakin uusien objektiivien hankinta ei ole listalla ihan heti, koska yksi objektiivi näyttää maksavan yhtä paljon kuin itse kamera!).
Sillä täytyi olla jokin tarkoitus, että pääsin juuri siihen tiettyyn isäntäperheeseen, jonka kautta valokuvaamisen maailma esittäytyi minulle. Tuskin sen oli tarkoitus jäädä vain yhdeksi erilliseksi kokemukseksi tässä elämässä. Joten, kun nyt tarpeelliset palikat osuivat kohdilleen, oli tartuttava tilaisuuteen ja katsottava mihin tämän unelman toteuttaminen vie. Kunhan nyt ehdin oppia ensin, miten sitä kameraa käytetään :) Siihenkin menee tässä arjen hulinassa kunnon tovi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti